Pelkkä lääke tuskin vieroittaa tupakasta

Created with Sketch. 7.2.2018
Created with Sketch.
Kurko Terhi
Created with Sketch.
Lauhio Anneli
Created with Sketch.
Niskanen Miia

Jaa artikkeli Pelkkä lääke tuskin vieroittaa tupakasta sosiaalisessa mediassa

Tupakoinnin lopettamisessa tarvitaan kokonaisvaltaista tukea. Vieroituslääkkeiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön tulee kiinnittää huomiota. Selvitimme, kuinka paljon suomalaiset käyttävät yleisimpiä vieroituslääkkeitä.

 

Kansallisen hoitosuosituksen mukaan tupakasta vieroituksen tukena tarvitaan lääkehoitoa (1).

Suomessa kolme käytetyintä vieroituslääkettä ovat bupropioni, nikotiinikorvaushoitovalmisteet ja varenikliini (Taulukko 1 ).

Näiden vieroituslääkkeiden käyttöön vaikuttavat hyvin erilaiset tekijät. Lääkkeen käytön yleisyyteen vaikuttaa yleensä suuresti se, saako asiakas siitä korvauksen Kelalta. Bupropionia sisältäviä lääkevalmisteita on kaksi. Niistä tupakoinnin lopettamisen avuksi tarkoitettu valmiste ei ole sairausvakuutuksesta korvattava.

Sen sijaan nikotiiniriippuvuuden hoitoon tarkoitettu, varenikliinia sisältävä valmiste on ollut korvattava vuodesta 2014 alkaen. Vuonna 2016 sen korvattavuus laajeni kattamaan kaksi 24 viikon mittaista hoitojaksoa yhden sijaan. Sen lääkekorvaukset on kohdennettu tupakoinnin lopettamiseen motivoituneille tupakoitsijoille, joilla on vahva nikotiiniriippuvuus ja joiden tupakasta vieroitus ei ole onnistunut muiden tukitoimien avulla.

Nikotiinikorvaushoitovalmisteet eivät ole korvattavia. Nikotiinikorvaushoitovalmisteiden käyttöä haluttiin edistää sallimalla niiden myynti vuonna 2006 apteekkien lisäksi kaupoissa ja vuonna 2007 myös ravintoloissa (HE 107/2005).

Sittemmin nikotiinikorvaushoitovalmisteet ovatkin olleet euromääräisesti Suomen myydyin lääke (2).

 

Ylivoimaisesti eniten käytetään nikotiinikorvaushoitovalmisteita

Tarkastelimme näiden tupakasta vieroituslääkkeiden kulutusta Lääkealan kehittämiskeskus Fimean tukkumyyntitilastojen perusteella (Kuvio 1). Kokonaisuutena tupakasta vieroituslääkkeiden kulutus on lähes kaksinkertaistunut vuosina 2010–2016.

 

 

Tarkastelluista lääkkeistä nikotiinikorvaushoitovalmisteiden kulutus oli yli 5-kertainen muiden vieroituslääkkeiden yhteenlaskettuun kulutukseen nähden vuonna 2016.  Muiden lääkkeiden osuus on kuitenkin kasvanut: vuonna 2010 tämä suhde oli 16-kertainen.

Myös bupropionin kulutus on kasvanut lähes 14-kertaiseksi vuosina 2010–2016, vaikka sen kulutus on hyvin vähäinen nikotiinikorvaushoitoihin verrattuna. Bupropionin kulutustiedoista ei voida erotella kulutusta tupakasta vieroituksessa, koska lääkettä käytetään myös masennuslääkkeenä.

Varenikliinin kulutus on kasvanut maltillisesti (33 % ja 0,13 DDD/1000 as/vrk) verrattuna nikotiinikorvaushoitovalmisteiden kulutuksen kasvuun. Vaikka varenikliinistä korvausta saaneiden määrä onkin kolminkertaistunut vuosina 2014–2016 (kasvua 4 767 korvauksen saajasta 13 857 korvauksen saajaan), sen kulutus on edelleen vähäistä verrattuna nikotiinikorvaushoitovalmisteiden kulutukseen.

Kelan reseptitiedoston tietojen mukaan varenikliinin korvauksen saajia on tullut eniten työikäisestä väestöstä (Kuvio 2).  Nikotiinikorvaushoitoa käyttävien määrästä, käyttäjämäärän kehityksestä viime vuosina tai valmisteiden käyttötarkoituksista ei ole tietoa.

 

 

Vieroituslääkkeiden käyttöä kannattaisi tehostaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tupakkatilaston (2016) mukaan 20–64-vuotiaista suomalaisista 15 % tupakoi päivittäin. Vuonna 2014 (15–64-vuotiailla) päivittäin tupakoivien osuus oli noin 16 % ja vuonna 2010 se oli 20 % (3). Nuorten tupakointi on vähentynyt tasaisesti.

Epäselvää on kuitenkin, miten vahva yhteys vieroituslääkkeiden käytöllä on tupakoinnin lopettamiseen ja miten suuri vaikutus lainsäädännön muutoksilla ja yleisen asenneilmapiirin muuttumisella tupakkavastaiseksi on ollut tupakoinnin vähenemiseen.

Tupakasta vieroituksen lääkehoitojen toteuttamiseen arjessa liittyy useita käytännön ongelmia, kuten käyttöä liian pienellä annoksella tai liian lyhyen aikaa. Toisaalta etenkin nikotiinikorvausvalmisteita saatetaan joskus käyttää pitkäaikaisesti tai yhdessä tupakkatuotteiden kanssa.

Lääkkeiden käyttöä olisi mahdollista tehostaa. On tarkoituksenmukaista käyttää lääkkeitä vain siten, että niistä saadaan paras mahdollinen hyöty ja eniten tukea tupakoinnin lopettamiseen. Tupakasta vieroitus on pitkäaikainen elintapamuutos, ja pysyvässä tupakoinnin lopettamisessa tarvitaan kokonaisvaltaista tukea.

Ei-lääkkeellisiin tupakasta vieroituksen tukitoimiin tulisikin panostaa niin, että niiden järjestelyissä ei olisi alueellisia eroja.

 

 

Lääke Saatavuus Huomattavaa
Bupropioni Reseptilääke, ei korvattava Bupropionia käytetään myös masennuslääkkeenä.
Nikotiinikorvaushoitovalmisteet Itsehoitolääkkeitä, saatavilla apteekkien lisäksi huoltoasemilta, kioskeista, päivittäistavarakaupoista ja ravintoloista Useita valmistemuotoja, kuten depotlaastari, inhalaattori, purukumi, suussa hajoava tabletti.
Varenikliini Reseptilääke, rajoitetusti peruskorvattava nikotiiniriippuvuuden tukihoitona Korvattava vuodesta 2014 ja ainoa lääke, jonka ostajamäärästä on tieto Kelan reseptitiedostossa.

Taulukko 1. Suomessa tupakoinnin lopettamiseen eniten käytetyt vieroituslääkkeet

 

 

 

Terhi Kurko
Erikoistutkija, FaT
Kelan tutkimus

Miia Niskanen
Proviisori
Kela, Etuuspalvelujen lakiyksikkö, lääkeryhmä

Anneli Lauhio
Vastaava asiantuntijalääkäri
Dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Kela, Vakuutuslääketieteellinen yksikkö

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Lue lisää:

 

  1. Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu 30.01.2018). Saatavilla verkossa: kaypahoito.fi

 

  1. Kurko T, Saastamoinen L.. Nikotiini on Suomen myydyin lääkeaine. Kelan Tutkimusblogi, 30.8.2016.

 

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tupakkatilasto 2016. Tilastoraportti 41; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2017.