”Tulottomien” kotitalouksien määrä kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa

Created with Sketch. 14.12.2017
Created with Sketch.
Korpela Tuija

Jaa

Alkusyksyn uutisointi tulottomien kotitalouksien määrän nopeasta kasvusta perustui lukuihin, jotka eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Määrä on kasvanut, mutta hitaammin kuin uutiset väittivät.

 

Alkusyksystä tulottomien kotitalouksien määrän uutisoitiin yli kaksinkertaistuneen viidessä vuodessa. Tämä aiheutti reaktioita eduskunnassa asti. Todellisuudessa muutos on kuitenkin ollut hieman hitaampi, sillä arviot tulottomien – eli vailla ansiotuloja ja ensisijaisia etuuksia olevien – kotitalouksien määrästä ovat perustuneet eri tietolähteisiin.

 

Mitä ”tulottomilla” kotitalouksilla tarkoitetaan?

Tulottomilla kotitalouksilla on viitattu mm. kotitalouksiin, jotka saavat ainoastaan perustoimeentulotukea ja sen lisäksi mahdollisesti asumistukea, lapsilisää, elatusapua tai -tukea. Kotitalouden näkökulmasta nämä tuet ovat tuloja, joten miksi heidän kohdallaan puhutaan tulottomuudesta?

Lähtökohtaisesti työttömyydestä, sairaudesta, työkyvyttömyydestä, vanhuudesta, lapsen syntymästä sekä huoltajan menetyksestä johtuvat vajeet ihmisten toimeentulossa on tarkoitus kattaa syyperusteisella sosiaaliturvalla. Ns. tulottomien kotitalouksien tapauksessa kukaan kotitalouden [1] jäsenistä ei saa ansiotuloja eikä mitään ensisijaista syyperusteista etuutta, kuten työttömyysturvaetuutta, sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, eläkettä, opintotukea, vanhempainpäivärahaa tai kotihoidontukea.

Edellä mainituista etuuksista maksetaan veroa, mutta perustoimeentulotuki, asumistuki, lapsilisät, elatusapu ja -tuki sen sijaan ovat verottomia tukimuotoja. Niitä ei yksinään ole tarkoitettu ensisijaisiksi tulonlähteiksi.

Perusturvan uudistamista pohtiessa onkin syytä kiinnittää huomiota siihen, mikä ajaa ihmisiä sosiaaliturvajärjestelmän syrjälle vaille ensisijaisia etuuksia. Selvitys syistä on meneillään. Tässä vaiheessa voimme kuitenkin jo täsmentää arviota tulottomien kotitalouksien määrästä ja sen kehityksestä.

 

Miten tulottomien kotitalouksien määrää on arvioitu?

Alkusyksyn uutisoinnissa tulottomien kotitalouksien määrän väitettiin yli kaksinkertaistuneen viidessä vuodessa. Uutisessa mainitut luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia keskenään.

Ennen perustoimeentulotuen Kela-siirtoa tulottomien kotitalouksien määrää on yritetty arvioida eri rekisterilähteisiin perustuen. Perustoimeentulotuen siirryttyä Kelalle tiedot perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista ovat aiempaa tarkempia ja yhtenäisempiä.

Uutisessa verrattiin vuoden 2013 tammikuun asumistukirekisterin tietojen perusteella tehtyä arviota (20 757) tämän vuoden heinäkuun perustoimeentulotuen rekistereihin perustuvaan lukuun (46 695). Sen lisäksi, että luvut kuvasivat eri ajankohtaa vuoden aikana [2], niihin mukaan luetut kotitaloudet olivat myös rajautuneet eri tavoin.

Asumistukirekisteriin perustuvassa tarkastelussa mukana olleiden kotitalouksien [3] pääasialliset tulonlähteet olivat yleisen asumistuen lisäksi mahdollinen toimeentulotuki sekä lapsilisä ja elatustuki. Sen sijaan pelkästään toimeentulotukea saaneet kotitaloudet ovat jääneet kyseisen tarkastelun ulkopuolelle. Niistä meillä on aiemmilta vuosilta THL:n tilastoihin perustuva, suuntaa antava tieto ainoastaan marraskuulta, jolloin on vuosittain kerätty tieto toimeentulotukea saavien kotitalouksien muista tulonlähteistä.

Kelassa perustoimeentulotuen saajista kertyy tietoa kuukausittain. Uutisissa käytetyssä heinäkuun 2017 luvussa olivat mukana ne kotitaloudet, jotka saivat vain perustoimeentulotukea ja sen lisäksi mahdollisesti asumistukea [4].

 

Miten määrä on kehittynyt?

Kelan asumistukirekisterin ja THL:n toimeentulotukitilastojen tiedot yhdistämällä saadaan karkea arvio siitä, kuinka paljon kotitalouksia oli vailla ansiotuloja ja ensisijaisia etuuksia aiempien vuosien marraskuissa. Tämän vuoden osalta luku saadaan Kelan perustoimeentulotukirekisteristä. (Kuvio 1.)

 

 

 

Kuvio 1. Vailla ansiotuloja ja ensisijaisia etuuksia olevien kotitalouksien määrä marraskuussa 2004–2017. Vuosien 2004–2016 luvuissa on mukana THL:n toimeentulotukitilastojen mukaan pelkästään toimeentulotukea saaneet kotitaloudet sekä Kelan asumistukirekisterin perusteella pelkästään asumistukea ja mahdollisesti toimeentulotukea, lapsilisää sekä elatusapua tai -tukea saaneet kotitaloudet (Pertti Honkasen laskelmat). Vuoden 2017 tieto on peräisin Kelan perustoimeentulotukirekisteristä, ja siinä on mukana vain perustoimeentulotukea sekä mahdollisesti sen lisäksi asumistukea, lapsilisää sekä elatusapua tai -tukea saaneet kotitaloudet.

 

Vuoden 2007 marraskuussa vailla ansiotuloja ja ensisijaisia etuuksia olevia kotitalouksia oli yhteensä noin 20 000. Vuosikymmenen vaihteen aikoihin kotitalouksien määrä nousi noin 32 000:een, minkä jälkeen se hieman laski. Vuosina 2015 ja 2016 vailla ansiotuloja ja ensisijaisia etuuksia oli marraskuussa noin 34 000 kotitaloutta ja tämän vuoden marraskuussa Kelan perustoimeentulotukirekistereiden tietojen mukaan hieman alle 39 000.

Tulottomien kotitalouksien määrä ei siis näin arvioituna suinkaan ole kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, vaan kasvua 2010-luvun alkupuoliskoon verrattuna on ollut 21 % eli noin viidenneksen verran. Kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna määrä on sen sijaan lähes kaksinkertaistunut.

Vailla ansiotuloja ja ensisijaisia etuuksia olevien kotitalouksien määrä vaihtelee myös kuukausittain (kuvio 2).

 

 

Kuvio 2. Perustoimeentulotukea saaneiden, mutta vailla ansiotuloja tai ensisijaisia etuuksia olevien kotitalouksien määrä huhti–marraskuussa 2017.

 

Kaikista Kelasta tämän vuoden aikana perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista lähes puolet (46 %) on ollut vailla ansiotuloja ja ensisijaisia etuuksia vähintään yhden kuukauden ajan. On kuitenkin myös paljon sellaisia kotitalouksia, joilla tilanne pitkittyy. Marraskuussa perustoimeentulotukea saaneista 145 256 kotitaloudesta 12 % on ollut vailla ansiotuloja ja ensisijaisia etuuksia tammi–marraskuun välillä vähintään kahdeksana sellaisena kuukautena, jolloin he ovat saaneet perustoimeentulotukea Kelasta.

Syyperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän katveessa vaikuttaa siis olevan joukko kotitalouksia, jotka eivät syystä tai toisesta saa ensisijaisia etuuksia. Syyt ovat todennäköisesti moninaisia, mutta alustavan tarkastelun mukaan ainakin osalla on taustalla työttömyysturvan saannin estävä työvoimapoliittinen lausunto.

 

 

Tuija Korpela
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

 

[1] Perustoimeentulotuki on kotitalouskohtainen etuus, jossa otetaan huomioon koko kotitalouden käytettävissä olevat tulot ja varallisuus. Toimeentulotuessa samaan kotitalouteen lasketaan kuuluviksi hakija, hänen mahdollinen puolisonsa ja heidän alaikäiset lapsensa. Suurin osa toimeentulotukea saavista kotitalouksista on yhden hengen kotitalouksia.

[2] Perustoimeentulotukea saavien (tulottomien) kotitalouksien määrä oli suurimmillaan juuri heinäkuussa.

[3] Toimeentulotuesta poiketen asumistuki on ruokakuntakohtainen tuki, eli kaikki asunnossa asuvat henkilöt luetaan lähinnä vuokrasopimuksen tyypistä riippuen joko samaan tai eri ruokakuntaan. Selvyyden vuoksi tekstissä puhutaan niidenkin osalta kotitalouksista.

[4] Sittemmin tulottomiin eli vailla ansiotuloja ja ensisijaisia etuuksia oleviin kotitalouksiin on luettu myös ne kotitaloudet, joilla perustoimeentulotuen ja mahdollisen asumistuen lisäksi saattaa olla tuloina myös vain lapsilisää ja/tai elatusapua tai -tukea. Perustoimeentulotukirekisteriin perustuvassa tarkastelussa ulkopuolelle jäävät kuitenkin ne kotitaloudet, jotka eivät ole hakeneet ja saaneet perustoimeentulotukea kyseisenä kuukautena.