Satavuotias näyttäytyy maailmalla toimeliaana edelläkävijänä

Created with Sketch. 8.12.2017
Created with Sketch.
Mäkkylä Katja

Jaa artikkeli Satavuotias näyttäytyy maailmalla toimeliaana edelläkävijänä sosiaalisessa mediassa

Suomen perustulokokeilu herättää edelleen kiinnostusta maailmalla. Vastaavia kokeiluja suunnitellaan ja toteutetaan myös muualla. Suomen kokeilu on kuitenkin poikkeuksellinen. Ei vähiten siksi, että se käynnistettiin ennätysajassa.

 

Suomen perustulokokeilu on ollut kansainvälisen huomion kohteena aina siitä lähtien, kun sitä syksyllä 2015 alettiin suunnitella. Kokeilun käynnistyttyä vuoden 2017 alussa Kelan edustajat, siinä missä muutkin perustuloon perehtyneet suomalaiset tahot, saivat runsaasti yhteydenottoja kansainvälisiltä medioilta, jotka halusivat tehdä juttuja kokeilusta ja kokeiluun satunnaisotannalla valituista henkilöistä.

Yhteydenotot eivät ole tyrehtyneet kokeilun käynnistyttyä, vaan suomalaiset asiantuntijat saavat edelleen viikoittain haastattelupyyntöjä sekä kutsuja tulla puhumaan aiheesta seminaareihin eri puolille maailmaa. Kiinnostuneiden joukko on hyvin kirjava: toimittajien lisäksi kyselyitä ja pyyntöjä tulee tutkijoilta, kansalaisaktivisteilta ja eri maiden julkishallinnon virkamiehiltä.

Mutta miksi perustulokokeilu on herättänyt niin valtavaa huomiota ja kiinnostusta maailmalla? Mikä saa toimittajat, tutkijat ja aktivistit matkustamaan kaukaiseen Suomeen haastattelemaan perustulokokokeilun suunnitteluun osallistuneita? Mikä tekee Suomen perustulokokeilusta niin poikkeuksellisen, että se vielä vuosi kokeilun käynnistämisen jälkeen kiehtoo ja herättää kysymyksiä?

 

Ainutlaatuinen kokeilu

Vierailijoiden kiinnostus kohdistuu usein kokeilun tavoitteisiin ja tuloksiin, erityisesti siihen, millainen vaikutus perustulolla on ollut kokeiluun osallistuviin henkilöihin. Monille taas ajatus vastikkeettoman rahan jakamisesta on hyvin kummallinen. Osa on esittänyt kysymyksiä siitä, onko Suomessa tarkoitus siirtyä perustuloon kokeilun jälkeen.

Vierailijoiden joukossa on myös tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka lähestyvät hanketta tutkimuksellisesta näkökulmasta. He ovat kiinnostuneita esimerkiksi koeasetelman suunnittelussa tehdyistä valinnoista ja koeasetelman luotettavuudesta.

“Kansainvälisten vierailujen yhteydessä
on tärkeää taustoittaa, millainen Suomen
olemassa oleva sosiaaliturvajärjestelmä on.”

Perustulokokeiluja on tehty maailmalla aiemminkin. Aiempiin kenttäkokeisiin verrattuna Suomen kokeilu poikkeaa siinä, että kokeilua säädellään lailla, se perustuu valtakunnalliseen satunnaisotantaan ja siihen osallistuminen on pakollista.

Suomen kokeilussa on myös selkeästi määritelty identtinen verrokkiryhmä. Asetelma merkitsee sitä, että jos kokeen lopussa näiden kahden ryhmän välillä havaitaan eroja, erojen voidaan päätellä johtuvan nimenomaan kokeen vaikutuksesta.

Suomen kokeilussa perustulo myös konkreettisesti korvaa jo olemassa olevia etuuksia. Aiempia kokeiluja ei myöskään ole toteutettu Suomen kaltaisessa eurooppalaisessa hyvinvointivaltiossa. Ennen Suomen kokeilua länsimaissa on toteutettu vastaavia kokeiluja vain 1970- ja 1980-luvulla Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Kansainvälisten vierailujen yhteydessä on ollut usein tärkeä taustoittaa, millainen Suomen olemassa oleva sosiaaliturvajärjestelmä on, ja miten perustulokokeilu siihen suhteutuu. Erilainen vertailukohta tarkoittaa käytännössä sitä, että kokeilun tavoitteet, perustulolla aikaan saatu muutos nykyjärjestelmään nähden ja kokeiltavan mallin mahdolliset vaikutukset kokeiluun osallistuneiden elämään ovat erilaisia.

Suomen kokeilun pääasiallinen tavoite ei esimerkiksi ole köyhyyden torjuminen, toisin kuin useissa muissa kokeiluissa on ollut.

 

 

Muutkin maat kokeilevat perustuloa

Tälläkin hetkellä maailmalla on vireillä useita eri perustulokokeiluhankkeita, esimerkiksi Ontariossa, Alankomaissa ja Barcelonassa.

Ontarion kolme vuotta kestävän kokeilun ensisijaisena tavoitteena on selvittää, voiko perustulo parantaa pienillä tuloilla elävien henkilöiden hyvinvointia. Kolmivuotinen kokeilu toteutetaan kolmella erilaisella alueella, jotta se edustaisi mahdollisimman hyvin Ontarion väestöä. Osallistujat valitaan vapaaehtoisista.

Osallistujamääräksi on suunniteltu 3 000 henkilöä, ja perustulo on tarkoitus maksaa osallistujille kerran kuukaudessa. Perustulon suuruus yksinasuvalla henkilöllä on noin 930 euroa, ja se korvaa lapsilisiä lukuun ottamatta kaikki muut sosiaalietuudet.

Myös Barcelonassa lokakuussa käynnistyneellä B-MINCOME-kokeilulla halutaan selvittää, voidaanko perustulolla torjua köyhyyttä ja syrjäytymistä. Kokeilu toteutetaan kaupungin köyhimmällä alueella. Perustulo maksetaan kotitalouksille, ei yksittäisille henkilöille.

Yhtymäkohtana Suomen kokeiluun on se, että kokeiluun osallistuvat kotitaloudet on valittu aiemmin tukia saaneiden kotitalouksien joukosta. Osallistuminen kokeiluun on kuitenkin vapaaehtoista. B-MINCOME ei ole vain perustulokokeilu, vaan sen yhteydessä halutaan kokeilla myös muiden sosiaalisten palveluiden tarjoamisen vaikutusta.

Alankomaissa suunniteltujen kokeilujen tavoite on ollut samankaltainen kuin Suomen kokeilun: halutaan selvittää, kannustaako perustulo ihmisiä työelämään. Hollantilaisten kiinnostuksen kohteena eivät ole pelkästään vastikkeettoman etuuden tai taloudellisten kannustinloukkujen aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset, vaan he pyrkivät myös selvittämään erilaisten työllistymispalveluiden vaikutusta koehenkilöiden työllistymiseen. Hollantilaisten kokeilujen osallistujat valitaan aiemmin tukia saaneiden henkilöiden joukosta, aivan kuten Suomessakin.

 

Suomen kokeilu käynnistettiin nopeasti

Lisääntyvän automaation mahdolliset vaikutukset työhön ja sosiaaliturvaan ovat puhuttaneet eri puolilla maailmaa. Myös osa Suomeen tulleista vierailijoista on ollut kiinnostuneita siitä, voiko perustulo olla ratkaisu automaation mukanaan tuomiin haasteisiin ja onko tämä kysymys mahdollisesti ollut Suomen kokeilun taustalla.

Suomen kokeilussa perustulon vaikutuksia ihmisten työmarkkinakäyttäytymiseen pyritään kuitenkin arvioimaan nykyisessä kontekstissa, ei esimerkiksi 2060-luvun Suomessa.

“Suomen kokeilussa perustulon
vaikutuksia arvioidaan nykyisessä
kontekstissa.”

Tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa pidetään useissa maissa tavoiteltavana, mutta perustulokokeilun kaltaisten kokeilujen toteuttaminen jää usein suunnitelmien tasolle.  Erityisen poikkeuksellisena ulkomaalaiset vieraat ovat pitäneet sitä, että Suomessa on onnistuttu viemään kokeilu suunnitteluasteelta käytäntöön ja kokeilun toteuttamiseen vaadittu lainsäädäntö, otoksen poiminta ja maksujärjestelmä saatiin läpi verrattain nopeasti.

Suomi näyttäytyykin monille vierailijoille ennakkoluulottomana edelläkävijänä, maana, joka pyrkii aktiivisesti löytämään ratkaisuja nyky-yhteiskuntien polttavimpiin haasteisiin.

 

Katja Mäkkylä
tutkimusharjoittelija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Lue lisää:

Forss, M ym. (2016), Mitä voimme oppia maailmalla järjestetyistä perusturvaan liittyvistä kokeista? Katsaus kenttäkoeasetelmiin

McFarland, K., 19.10.2017: Overview of Current Basic Income Related Experiments (October 2017)