Yksinkertaisempi ja kannustavampi sosiaaliturva?

Created with Sketch. 28.11.2017
Created with Sketch.
Ylläpito

Jaa artikkeli Yksinkertaisempi ja kannustavampi sosiaaliturva? sosiaalisessa mediassa

Perustulokokeilu tuottaa tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää Suomen sosiaaliturvan uudistamisessa.

 

Itsenäisen Suomen sosiaaliturva on muotoutunut pala kerrallaan. Nykyaikaisen hyvinvointivaltion rakentuminen alkoi vuoden 1922 köyhäinhoitolaista, ja vuosikymmenten kuluessa valtio on alkanut tarjota tukea vanhuksille, lapsiperheille, sairastuneille, työttömille ja opiskelijoille. Samalla saataville on tullut sosiaali- ja terveyspalveluita.

Kehittyvä sosiaaliturva on osaltaan tehnyt suomalaisista tasa-arvoisempia, terveempiä, vauraampia ja paremmin voivia kuin ennen.

Nyt järjestelmä on kuitenkin taas uudistamisen tarpeessa.

 

 

Osa putoaa turvaverkon läpi

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on rakentunut hyvin erilaisissa olosuhteissa kuin joissa nyt elämme: järjestelmä perustuu ajatukselle korkeasta työllisyydestä ja työttömyysjaksojen lyhyestä kestosta. Se ei kuitenkaan enää vastaa aina todellisuutta.

Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat, eikä sosiaaliturva enää vastaa kaikkiin nykyajan tarpeisiin. Esimerkiksi pätkätyöläiset, itsensä työllistäjät, freelancerit ja taiteilijat voivat jäädä nykyisessä järjestelmässä väliinputoajiksi.

Sen vuoksi Suomessa on haluttu kokeilla uudenlaista sosiaaliturvan mallia. Vuoden 2017 alussa käynnistyi perustulokokeilu, jossa koehenkilöt saavat joka kuukausi 560 euron suuruisen perustulon riippumatta muista tuloistaan tai esimerkiksi siitä, hakevatko he aktiivisesti töitä. Kokeilu kestää kaksi vuotta. Kela vastaa kokeilun toteuttamisesta.

 

Työnteko ei ole aina taloudellisesti kannustavaa

Suomen nykyinen sosiaaliturva ei aina kannusta rahallisesti työntekoon. Tällä hetkellä työttömän tulot eivät välttämättä kasva, vaikka hän saisi työpaikan, koska silloin esimerkiksi sosiaalietuuksien määrä vähenee.

Sen sijaan perustulon määrä ei vähenisi, vaikka muut tulot kasvaisivat. Siksi se voisi tehdä esimerkiksi osa-aikatyön vastaanottamisesta taloudellisesti nykyistä kannattavampaa.

Perustulokokeilun tarkoitus onkin selvittää, parantaisiko perustulo kohderyhmän työllisyyttä. Kokeilun vaikutuksia osallistujien työllisyyteen tutkitaan kokeilun päätyttyä.

 

Etuuksien viidakko on monimutkainen

Suomen sosiaaliturvan kokonaisuus on monimutkainen. Kela hoitaa yli 100:aa eri etuutta ja ratkaisee vuosittain yli 5 miljoonaa hakemusta.

Monet suomalaiset saavat samaan aikaan useita tukia: esimerkiksi työttömyysetuutta, asumistukea ja toimeentulotukea. Kun tilanne muuttuu, tuelta toiselle siirtyminen – esimerkiksi työttömyysetuudelta sairauspäivärahalle ja takaisin – voi olla hankalaa ja aikaa vievää. Se voi myös aiheuttaa tuloihin katkoksia.

Perustulokokeilun avulla selvitetään myös järjestelmän yksinkertaistamisen vaikutuksia työllisyyteen ja hyvinvointiin.

Yksinkertaistaminen on tarpeen, vaikka varsinaista perustuloa ei toteutettaisikaan. Se voisi tapahtua esimerkiksi erilaisia perusturvaetuuksia yhdistämällä.

 

 

Järkevät päätökset vaativat tietoa

Perustulokokeilu kestää vuoden 2018 loppuun. Sen jälkeen tehdään arviointitutkimus, jossa selvitetään esimerkiksi osallistujien työllistymistä, muiden etuuksien käyttöä ja hyvinvointia. Tulosten perusteella selviää, oliko kokeilulla toivottuja vaikutuksia.

Perustulokokeilu toteutui lopulta huomattavasti suppeampana kuin mitä esiselvityksen tehnyt tutkijaryhmä suositti. Se tuottaa kuitenkin arvokasta tutkimustietoa mahdollisten tulevien sosiaaliturvauudistusten pohjaksi. Lisäksi kokeilu on opettanut paljon siitä, mitä kunnianhimoisen yhteiskuntakokeilun toteuttaminen vaatii.

Uudistustarpeistaan huolimatta itsenäisen Suomen sosiaaliturvan kehitys on ollut menestystarina. Siitä kertovat esimerkiksi suomalaisten eliniän pidentyminen, köyhyyden ja eriarvoisuuden väheneminen sekä talouden kasvu.

 

 

 

100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi Kelan tutkijat äänestivät maamme historian 10 merkittävintä sosiaaliturvauudistusta. Tässä sarjassa pohdimme, miten ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutustu myös aiempiin kirjoituksiin.

 

 

 

 

Lue lisää:

Perustulokokeilu 2017–2018

Perustulokokeilun selvityshanke