Perustoimeentulotuki yhdenmukaisesti koko maassa

Created with Sketch. 21.11.2017
Created with Sketch.
Ylläpito

Jaa

Toimeentulotukea voi saada, jos tulot eivät muuten riitä elämiseen. Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden 2017 alussa Kelan hoidettavaksi, jotta asiakkaat olisivat yhdenvertaisessa asemassa asuinpaikasta riippumatta ja kynnys tuen hakemiseen madaltuisi.

 

Vuoden 2017 alussa perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi. Asiakkaan näkökulmasta selvin muutos on se, että tuki haetaan nyt kunnan sosiaalitoimiston sijaan Kelasta. Myös kuntien sosiaalityössä ja Kelassa muutos on ollut suuri.

Mutta miksi tuen siirto viranomaiselta toiselle on yksi merkittävimmistä uudistuksista koko Suomen sosiaaliturvan historiassa?

 

 

Asiakkaat yhdenvertaisiksi

Toimeentulotuki syntyi vuonna 1984, jolloin se korvasi aiemman kuntien huoltoavun. Toimeentulotuesta tehtiin kansalaisten subjektiivinen oikeus: siihen oli oikeus jokaisella, jos tulot eivät muuten riittäneet välttämättömiin menoihin.

Jo 1984 toimeentulotuelle määrättiin koko maassa yhtenäinen perustaso, ja paikallisten sosiaaliviranomaisten harkintaa pyrittiin ohjaamaan yleisillä säännöksillä. Periaatteena oli, ettei toimeentulotuen taso riippuisi paikkakunnasta.

Kunnissa ja jopa kuntien sisällä käytännöt kuitenkin vaihtelivat. Se asetti asiakkaat eriarvoiseen asemaan asuinpaikan mukaan. Kun tuki päätettiin siirtää Kelan hoidettavaksi, tärkeänä perusteluna oli juuri yhdenvertaisen kohtelun takaaminen. Uudistuksen tavoitteena on, että asiakas saa perustoimeentulotuen samojen ehtojen mukaan koko maassa.

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäivät edelleen kuntien vastuulle.

 

Matalampi kynnys hakea tukea

Toimeentulotuen hakemiseen on liittynyt häpeää, ja asiakkaat ovat kokeneet sen leimaavaksi. Tukea on jopa jätetty hakematta leimautumisen pelossa. Yksi uudistuksen tavoitteista olikin vähentää tätä häpeän tunnetta ja siitä johtuvaa tuen alikäyttöä. Kelan etuuksien hakemiseen ei yleensä liitetä samanlaista leimaa kuin kunnan sosiaalityön asiakkuuteen.

Kuntien sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan ratkaisutyöntekijöiden ja johtajien mukaan uudistus on madaltanut hakijoiden kynnystä hakea tukea.

Perustoimeentulotukea sai lokakuussa 145 200 kotitaloutta. Määrä on 10 % suurempi kuin vuonna 2015. Vuoden 2015 luku sisältää myös täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen. Viime vuoden lukuja ei ole vielä saatavilla vanhojen tilastointikäytäntöjen vuoksi. Tuen siirtyminen Kelaan on luultavasti osaltaan vaikuttanut saajamäärän kasvuun, mutta vaikutuksen suuruutta ei voi vielä arvioida.

 

 

Yhdeltä luukulta ja verkosta

Toimeentulotukea saavat asiakkaat saavat usein myös muita Kelan etuuksia. Lokakuussa 2017 toimeentulotuen saajista 84 % sai yleistä tai eläkkeensaajan asumistukea ja 47 % Kelan maksamaa työttömyysetuutta.

Heille toimeentulotuen siirtäminen Kelaan tarkoittaa, että tuet saa nyt yhdeltä luukulta. Jos asiakkaalla on tarvetta täydentävälle ja ehkäisevälle toimeentulotuelle, ne pitää kuitenkin hakea edelleen kunnalta.

Nyt toimeentulotukea voi hakea myös verkossa koko maassa. Se on monille asiakkaille paperilomaketta helpompi ja nopeampi tapa. Hakemuksista on jätetty verkossa 59 %.

Alkuvaiheessa toimeentulotukihakemusten käsittely ruuhkautui Kelassa pahasti. Alkuvaiheen ongelmista huolimatta kuntien sosiaalityöntekijät sekä Kelan ratkaisutyöntekijät ja johtajat pitävät uudistusta edelleen oikeana päätöksenä.

 

Asiakkaalta edellytetään enemmän itsenäisyyttä

Kelan työntekijöiden arvion mukaan uudistuksesta ovat hyötyneet etenkin ne asiakkaat, joilla on hyvät valmiudet hoitaa asioitaan itse ja joiden suurin ongelma on rahan puute.

Sen sijaan tilanne on saattanut heikentyä huono-osaisimmilla asiakkailla, joilla on rahan puutteen lisäksi muitakin ongelmia. Heillä voi olla heikot valmiudet asioida viranomaisten kanssa, eikä asioiden hoitaminen välttämättä onnistu itsenäisesti verkossa.

Kunnat käyttivät enemmän harkintaa tulkitessaan toimeentulotukilakia, kun taas Kelassa yksilökohtainen harkinta on vähäisempää. Se lisää asiakkaiden kohtelun yhdenvertaisuutta, mutta kääntöpuolena on vastaavasti joustavuuden väheneminen.

 

Tietoa kertyy aiempaa kattavammin

Uudistus nopeutti ja yhtenäisti perustoimeentulotuen tilastointia. Käsittelyaikoja, hakija- ja saajamääriä, maksettuja summia ja niiden kohdentumista voidaan seurata nyt lähes reaaliajassa. Aiemmin toimeentulotukitilastot valmistuivat vasta seuraavan vuoden lopulla.

Tieto on nyt yhtenäisyytensä vuoksi myös entistä luotettavampaa.

Kattava, ajantasainen tieto esimerkiksi alkuvuoden ruuhkatilanteesta on nostanut käsittelyn ongelmat näkyviksi – aiemmin vastaavaa tietoa ei ollut saatavilla.

Kertyvä tieto on välttämätöntä järjestelmän kehittämiseksi. Siksi parantunut tilastointi on myös asiakkaan etu.

 

Pitkän aikavälin vaikutuksia ei voi vielä arvioida

On vielä liian aikaista arvioida, onko Kela-siirto esimerkiksi vähentänyt toimeentulotuen alikäytön ongelmaa tai tehostanut sen käsittelyä. Tutkimustietoa alkaa tulla ensi vuoden alussa.

Tutkimus on tärkeää, jotta vaikutuksista saadaan oikeaa tietoa. Vain siten järjestelmää voidaan kehittää edelleen oikeaan suuntaan.

 

 

 

100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi Kelan tutkijat äänestivät maamme historian 10 merkittävintä sosiaaliturvauudistusta. Tässä sarjassa pohdimme, miten ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutustu myös aiempiin kirjoituksiin.

 

 

Lue lisää:

Toimeentulotuen tilastot

Toimeentulotuen tutkimus