Nuoret Kelan asiakkaat: Mitä Kelan etuuksia nuoret käyttävät eri ikävaiheissa?  

Created with Sketch. 8.11.2017
Created with Sketch.
Mäkinen Jenna
Created with Sketch.
Räsänen Tapio

Jaa artikkeli Nuoret Kelan asiakkaat: Mitä Kelan etuuksia nuoret käyttävät eri ikävaiheissa?   sosiaalisessa mediassa

Nuorten Kelan etuuksien käyttö heijastelee elämäntilanteiden muutoksia. Etuuksien käytössä näkyvät opiskelu, kotoa pois muuttaminen ja perheen perustaminen. Sosiaaliturva vakuuttaa riskien varalta ja huolehtii sukupolvien välisistä tulonsiirroista.

 

Nuoruuteen kuuluvat erilaiset siirtymävaiheet ja nopeasti vaihtuvat elämäntilanteet. Suuret elämänmuutokset, kuten opiskelun alku, kotoa muutto, työuran aloittaminen ja perheen perustaminen ajoittuvat usein nuoruuteen. Joskus siirtymävaiheisiin liittyy mutkia, kuten työttömyyttä, työkyvyttömyyttä tai sairastumista. Oman suunnan ja alan löytäminen saattaa viedä aikaa.

Näissä vaihtuvissa elämäntilanteissa nuoret käyttävät useita erilaisia sosiaaliturvaetuuksia, jotka turvaavat toimeentuloa.

Nuoria Kelan etuuksien saajina ja nuorten jakaantumista eri elämäntilanteisiin tarkastellaan seuraavissa kuvioissa vuoden 2016 rekisteriaineistolla. Kuviossa 1 tarkastelussa on nuorille eri elämäntilanteissa tyypillisimmin maksettavia sosiaaliturvaetuuksia1. Nuorelle on valittu kuvioon yksi etuus, jos hän on saanut samanaikaisesti useita Kelan etuuksia.

 

 

Kuvio 1. Erityyppisten etuuksienkäyttöasteet osuutena ikäryhmissä marraskuussa 2016. Jos henkilö on saanut useampaa kuin yhtä etuutta, niin kuviossa yksi etuuksista on valittu ensisijaiseksi järjestyksessä: opiskelu, työttömyys, lasten hoito, sairaus, kuntoutus, Kelan maksama työkyvyttömyyseläke.

 

 

Suuret elämäntilanteiden muutokset näkyvät nuorille maksetuissa etuuksissa

Nuorten sosiaaliturvaetuuksien käytössä näkyvät nopeasti vaihtuvat elämäntilanteet. Parikymppiset saavat tyypillisesti opintotukea, kun taas lähempänä 30:a ikävuotta painottuvat lasten hoitoon ja työttömyyteen liittyvät etuudet.

Tähän tarkasteluun valittujen sosiaaliturvaetuuksien käyttöaste on suurimmillaan 21- ja 22-vuotiailla nuorilla: etuuksien saajina on hieman yli puolet koko ikäryhmästä. Samaan ikävaiheeseen ajoittuu yleisimmin nuorten kotoa muutto. Sen jälkeen etuuksien käyttöasteet laskevat ja vakiintuvat 27 vuoden iässä tasolle, jossa noin neljännes ikäryhmästä saa jotakin tässä tarkastelluista etuuksista.

Vanhemmat ikäryhmät käyttävät vähemmän perusturvaetuuksia ja vähimmäismääräisiä etuuksia. He siirtyvät palkkatuloille tai ansioperustaisten etuuksien saajiksi.

Yhden vuoden aikana nuoren elämäntilanne voi muuttua useasti, ja etuuksia voidaan maksaa joko yhtäaikaisesti tai eripituisina ajanjaksoina. Poikkileikkaushetkeä paremman kokonaiskuvan nuorten käyttämistä etuuksista saa tarkastelemalla eri etuuksia vuoden aikana käyttäneiden osuuksia.

 

 

Kuvio 2. Etuuksien käyttöasteet vuoden 2016 aikana osuutena ikäryhmistä.

 

Opintotuki on nuorten yleisin etuus

Opintotuki on nuorten yleisimmin käyttämä Kelan etuus. Marraskuussa 2016 opintotukea käytti lähes neljännes koko 17–30-vuotiaiden ikäryhmästä.  Vuonna 2016 opintoetuuksien, eli opintorahan ja asumislisän, saajien osuudet ovat korkeimmillaan 21- ja 22-vuotiailla. Tällöin opintotuen saajina on puolet koko ikäryhmästä.

Kelan työttömyysetuuksia, eli työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa, maksetaan nuorille useimmiten työelämään siirtymisen kynnyksellä. Työmarkkinatuen käyttö on suurimmillaan noin 20-vuotiailla; he ovat vastavalmistuneita tai viettävät välivuotta eivätkä ole vielä kerryttäneet ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa.

Kelan maksamaa työttömyysturvaa sai marraskuussa 2016 noin 10 % koko 17–30-vuotiaiden ikäryhmästä.

Yleisen asumistuen käyttöaste noudattelee Kelan työttömyysetuuksien saajien määrää alle 21-vuotiailla. Yli 20-vuotiailla yleisen asumistuen saajina on noin viidennes koko ikäryhmästä. Yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen. Kuviossa on huomioitu nuorelle itselleen tai hänen samassa taloudessa asuvalle puolisolleen maksettu tuki.

Sairausperustaisten etuuksien saaminen on nuorten ikäryhmässä vähäisempää verrattuna koko työikäiseen väestöön. Esimerkiksi vuoden 2016 marraskuussa sairauspäivärahan käyttöaste oli nuorten ikäryhmässä 0,7 %, koko työikäisellä väestöllä 1,5 %. Työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten osuus on kasvanut 2010-luvulla.

Marraskuussa Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajia oli koko 17-30-vuotiaiden ikäryhmästä 1,6 %. Kuntoutusrahaa sai puolestaan 0,8 %.

 

Etuuksien käyttö vaihtelee myös sukupuolen mukaan

Nuorista naiset saavat opintotukea ja lastenhoitoon liittyviä etuuksia useammin kuin miehet (kuva 3). Toisaalta sotilasavustusta maksetaan lähes yksinomaan miehille. Miesten asevelvollisuuden aiheuttamat välivuodet näkyvät opintotuen ja työttömyysturvan käyttöasteissa.

Marraskuussa 2016 hieman yli 10 % koko 30-vuotiaiden ikäryhmästä sai lastenhoitoon liittyviä etuuksia.  Niistä vain 1,6 % maksettiin miehille (kuva 3).

Naisten opintotuen käyttöaste on korkeampi kuin miehillä. Naiset osallistuvat korkeakoulutukseen miehiä yleisemmin, mikä heijastuu opintotuen käyttöön.

 

 

Kuvio 3. Erityyppisten etuuksien käyttöasteet sukupuolittain osuutena ikäryhmissä. Jos henkilö on saanut useampaa kuin yhtä etuutta, niin kuviossa yksi etuuksista on valittu ensisijaiseksi järjestyksessä opiskelu, työttömyys, lasten hoito, sairaus, kuntoutus, Kelan maksama työkyvyttömyyseläke.

 

Sukupuolten välisiä eroja nuorten käyttämissä Kelan etuuksissa on tarkasteltu tarkemmin kuviossa 4, jossa eroja tarkastellaan etuuksittain.

 

Riittävä sosiaaliturva voi vahvistaa nuorten uskoa hyvinvointivaltioon

Sosiaaliturva tasaa tuloeroja eri väestöryhmien ja ikävaiheiden välillä. Nuoruudessa ollaan usein tulonsiirtojen nettosaajia. Työuran vakiintuessa siirrytään nettomaksajan rooliin. Lopulta eläköidytään ja siirrytään taas nettosaajan rooliin. ( ks. esim. Sosiaaliturva ja elämänvaiheet)

Vuoden 2012 tilastotarkastelun perusteella 15–29-vuotiaille nuorille maksettujen etuuksien osuus Kelan etuusmenoista oli sama kuin nuorten osuus väestössä eli viidennes.

Useimmilla nuorista sosiaaliturvaetuudet muodostavat merkittävän osan toimeentulosta. Nuorten usko yhteiskunnan tarjoamaan tukeen on kuitenkin viimeisimmän Nuorisobarometrin mukaan koetuksella. Toimeentuloltaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat eivät usko, että hyvinvointivaltio pystyy turvaamaan heidän toimeentulonsa tilanteessa, jossa rahat eivät riitä elämiseen.

Panostus nuoriin voidaan mieltää sosiaalisena investointina. Nuoren ja yhteiskunnan panostus opiskeluun ja koulutukseen realisoituu tutkinnon mahdollistamana korkeampana työllisyytenä ja palkkana. Se puolestaan kasvattaa verotuloja, eläkevakuutusmaksuja ja sosiaaliturvamaksuja.

Koulutuksen, riittävän toimeentulon ja palveluiden tarjoaminen nuorille on järkevä investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Voitaisiinko riittävällä sosiaaliturvan tasolla vahvistaa nuorten luottamusta tulevaisuuteen ja suomalaiseen yhteiskuntaan?

 

 

Kuvio 4. Etuuksien käyttöasteet vuoden 2016 aikana osuutena ikäryhmistä sukupuolen mukaan.

 

 

Jenna Mäkinen
tutkimusassistentti, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Tapio Räsänen
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

1) Tarkasteltavia etuuksia ovat opintotuki, Kelan maksama työttömyysturva sisältäen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan sekä lastenhoitoon liittyvät etuudet, kuten vanhempainrahat ja lastenhoidon tuet. Tämän lisäksi tarkastellaan työkyvyttömyyteen liittyvinä etuuksina sairauspäivärahaa, Kelan maksamaa työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutusetuuksia, kuten nuoren kuntoutusrahaa ja kuntoutusrahaa.

 

Lue lisää:

Hiilamo, Heikki, et al. Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Kelan tutkimusosasto, Helsinki (2012).

Ylönen, Vesa. Nuorten toimeentuloturvan taso ja käyttö. Kelan tutkimusosasto, Helsinki (2014).