Tukea kaikille lapsiperheille

Created with Sketch. 17.10.2017
Created with Sketch.
Ylläpito

Jaa

Sotien jälkeen Suomeen alkoi syntyä paljon lapsia. Eduskunta päätti yksimielisesti, että lapsiperheet tarvitsevat tukea. Vuodesta 1948 lähtien kaikki lapsiperheet ovat saaneet lapsilisää.

 

1940–1950-lukujen taitteessa Suomi yritti toipua toisesta maailmansodasta. Maata jälleenrakennettiin, ja teollistuminen eteni nopeasti. Perheisiin syntyi paljon uusia lapsia, ja moni muutti maalta kaupunkeihin. Yleiset elinolot olivat edelleen vaatimattomat: esimerkiksi juuri lapsen saaminen saattoi ajaa perheen köyhyyteen, ja lapsikuolleisuus oli yleistä.

Sotakorvaukset ja uusien asuntojen rakentaminen veivät rahaa, eikä varoja juuri riittänyt sosiaaliturvan kehittämiseen. Silti uudistusaskeliakin otettiin. Koska syntyvyys kasvoi sotien jälkeen nopeasti, perhepoliittisia uudistuksia tarvittiin kipeästi.

 

 

Kaikki lapsiperheet saavat lapsilisää

Mittavin uudistus oli lapsilisä. Sitä ennen lapsiperheitä oli tuettu vain verovähennyksillä ja suurperheille maksetulla perhelisällä. Vuoden 1947 yleisessä palkkaratkaisussa osa lapsiperheiden huoltajista sai palkankorotuksen niin sanottuna perhepalkkana, mutta suuri osa jäi korotusten ulkopuolelle.  Epäonnistunut tilapäisratkaisu edesauttoi kuitenkin seuraavaa vaihetta.

1948 säädettiin lapsilisälaki. Lapsilisää saivat kaikki lapsiperheet tuloista tai varallisuudesta riippumatta. Juuri siksi se on niin merkittävä uudistus: se oli Suomen ensimmäinen kaikille tiettyyn ryhmään kuuluville maksettava tuki eli niin sanottu universaali tuki. Nykyään etuuksien universaalisuus on tärkeä pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaate, joka erottaa sen tarveharkintaan painottuvista järjestelmistä.

”1949 lapsilisämenot olivat
noin 40 % kaikista Suomen
sosiaalimenoista.”

Uudistus oli suuri myös rahassa mitattuna: vuonna 1949 lapsilisämenot olivat noin 40 % kaikista Suomen sosiaalimenoista.

Lapsilisän määrä oli 7 200 markkaa vuodessa, ja se maksettiin vuosittain neljässä erässä. Ensimmäisenä vuonna lapsilisää saavia lapsia oli 1 167 300.

Eduskunnan päätös lapsilisästä oli yksimielinen, eikä siitä tarvinnut äänestää.

 

Lapsilisä tasaa kustannuksia ja lievittää köyhyyttä

Lapsilisällä haluttiin tasata lapsista aiheutuneita kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Lapsilisä on siis eräänlainen kulukorvaus – lapsen elättäminen kun vaatii rahaa.

Lapsilisän tarkoituksena ei niinkään ole tasata tuloja rikkaiden ja köyhien välillä. Se on kuitenkin myös auttanut lievittämään lapsiperheiden köyhyyttä ja samalla taannut erilaisista perhetaustoista tuleville lapsille tasa-arvoisemmat lähtökohdat.

”Lapsilisän toivottiin myös
lisäävän syntyvyyttä.”

Lisäksi lapsilisän toivottiin lisäävän syntyvyyttä. Lastenhankintaa haluttiin tukea, koska ajateltiin, että tulevat sukupolvet turvaavat kansakunnan tulevaisuuden esimerkiksi maksamalla edeltävän sukupolven eläkkeet.

Lapsilisän vaikutuksesta syntyvyyteen ei kuitenkaan ole tutkimustietoa.

 

Suuri ja suosittu tuki

Nykyään lapsilisän määrä kasvaa lapsiluvun mukaan. Vuonna 2017 lapsilisää saa ensimmäisestä lapsesta 94,88 euroa kuukaudessa, seuraavista vähän enemmän. Yksinhuoltaja saa jokaisesta lapsesta lisäksi 48,55 euroa kuussa. Lapsilisästä ei mene veroa.

Kelan hoidettavaksi lapsilisä tuli vuonna 1993. Yhteensä Kela maksoi lapsilisiä viime vuonna 1,4 miljardia euroa. Se on suurin lapsiperheille maksettava tuki.

Lapsilisää sai vuoden 2016 joulukuussa 551 974 perhettä. Näissä perheissä oli lapsia yhteensä 1 009 115.

Euroopan maissa on yleisesti ottaen kehittyneet lapsilisäjärjestelmät. Muihin maihin verrattuna lapsilisän taso on Suomessa hyvä suhteutettuna palkkoihin, mutta ostovoimalla mitattuna taso ei ole kovin korkea.

Lapsilisä on meillä suosittu etuus: kansalaisten kannatus sille on pysynyt vahvana. Suomalaiset siis kokevat lapsiperheiden tukemisen tärkeäksi.

 

 

 

 

100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi Kelan tutkijat äänestivät maamme historian 10 merkittävintä sosiaaliturvauudistusta. Tässä sarjassa pohdimme, miten ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan.