Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Pelkäävätkö opiskelijat lainanottoa turhaan?

Julkaistu 22.8.2017

Kela maksaa vuosittain joitakin tuhansia opintolainoja pankeille lainanottajan maksuvaikeuksien vuoksi.

Elokuun 2017 alussa opintotukijärjestelmä koki myllerryksen, jossa lainan osuutta opiskelijoiden tuesta kasvatettiin. Valtion takaamaa opintolainaa mainostetaan opiskelijoille joustavana ja edullisena lainana. Sen korot ovat alhaiset, ja lainaan voi liittyä myös opintolainavähennys tai opintolainahyvitys, joka riippuu opintojen aloitusajankohdasta, valmistumisajasta ja lainan suuruudesta. Lisäksi pienituloisten lainanottajien on mahdollista saada korkoavustusta, jolloin Kela maksaa lainan korot kokonaisuudessaan.

Kaikista opintolainaan liitetyistä eduista huolimatta jotkut opiskelijat ovat ihmetelleet sitä, että he ovat Suomessa ainoa ryhmä, jonka tulisi turvata toimeentulonsa lainalla. Toisena vaihtoehtona on opiskeluaikainen työnteko. Töiden tekeminen opintojen ohessa voi viivyttää valmistumista, minkä lisäksi elokuusta lähtien opiskelijoiden on tullut pitää huolta kahdesta eri logiikalla toimivasta tulorajasta tukia saadessaan.

Edellisessä blogikirjoituksessani kuvasin etuuksien liikamaksuista seuraavia takaisinperintöjä, jotka usein johtuvat juuri ansiotulojen muutoksista. Tässä kirjoituksessa esiteltävät tulokset perustuvat samaan Kelan perinnän asiakkaita koskevaan selvitykseen, joka on nyt julkaistu.

Kela maksaa takaajana pankeille vuosittain joitakin tuhansia opintolainoja

2010-luvulla Kela on maksanut pankeille vuosittain 3 000–7 000 opintolainaa lainanottajan jouduttua maksuvaikeuksiin lainan kanssa. Maksettuaan lainan kuluineen pankille Kela ryhtyy perimään sitä lainanottajalta (jäljempänä takausvastuuvelallinen).

Vuoden 2014 lopussa opintolainaa oli 325 321 henkilöllä. Samaan aikaan Kela peri takausvastuun perusteella maksamiaan opintolainoja takaisin 34 395 henkilöltä. Heistä 42 prosentilla oli kesken myös muuta Kelan perintää – yleensä etuuksien takaisinperintää.

Takausvastuuvelallinen voi anoa osittaista tai kokonaista maksuvapautusta, jos hänen terveytensä tai taloudellinen tilanteensa on pitkäkestoisesti heikentynyt. Lähtökohtaisesti velka kuitenkin peritään takaisin joko yhtenä summana tai erilaisista maksujärjestelyistä sopien.

Maksuvaikeudet eivät johdu suurista lainasummista

Vuoden 2014 lopun opintolainavelallisilla oli opintolainaa keskimäärin 5 400 euroa. Keskimääräinen summa, jonka Kela takaajana maksoi pankille, oli vuoden 2014 lopun takausvastuuvelallisten joukossa 5 000 euroa.

Opintolainan kanssa maksuvaikeuksiin joutuminen ei siis vaikuta johtuvan erityisen suurista lainasummista.

Ketkä ovat joutuneet opintolainan kanssa maksuvaikeuksiin?

Vuoden 2014 lopun opintolainavelallisista 58 prosenttia oli naisia. Naiset olivat niukasti enemmistössä (52 %) myös niiden takausvastuuvelallisten joukossa, joilla kyseessä oli ainoa vuoden 2014 lopussa kesken ollut Kelan perintä.

Kun tarkastellaan kaikkia opintolainan takaisinmaksun kanssa ongelmiin joutuneita, on miesten osuus hiukan suurempi (52 %). Miehet siis vaikuttavat joutuvan useammin ongelmiin opintolainan takaisinmaksun kanssa.

Iältään takausvastuuvelalliset olivat keskimäärin hieman vanhempia kuin opintolainavelalliset. Opintolainavelallisista 85 prosenttia oli alle 35-vuotiaita, kun taas takausvastuuvelallisista heitä oli 65 prosenttia.

Opintolainan takaisinmaksu aloitetaan yleensä noin kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, joten ongelmatkin tulevat vastaan vasta myöhemmin. Vain 7 prosenttia takausvastuuvelallisista sai vuonna 2014 opintoetuuksia, kun opintolainavelallisista niitä sai 42 prosenttia.

Takausvastuuvelalliset usein työttömiä

Tarkasteltaessa ryhmien vuoden 2014 bruttotulotietoja havaitaan, että takausvastuuvelallisten keskimääräiset tulot olivat 17 100 euroa (mediaani 14 600 €) ja opintolainavelallisten 21 600 euroa (mediaani 18 000 €).

Molemmissa ryhmissä on yhtä paljon alle 10 000 euroa tuloja saaneita, mutta kyseisen tulorajan ylittäneet takausvastuuvelalliset painottuvat alempiin tuloluokkiin, kun taas opintolainavelallisia oli enemmän ylemmissä tuloluokissa. (Kuvio)

Kuvio. Takausvastuu- ja opintolainavelallisten jakautuminen tuloluokkiin vuonna 2014. Tulot ovat bruttotuloja, joina on otettu huomioon kaikki veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verovapaat Kelan etuudet. Toimeentulotukea ei ole mukana tarkastelussa.

Kuvio. Takausvastuu- ja opintolainavelallisten jakautuminen tuloluokkiin vuonna 2014. Tulot ovat bruttotuloja, joina on otettu huomioon kaikki veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verovapaat Kelan etuudet. Toimeentulotukea ei ole mukana tarkastelussa.

Vajaalla puolella (44 %) takausvastuuvelallisista ei ollut lainkaan työtuloja vuonna 2014. Opintolainavelallisista työtuloja vailla oli 16 prosenttia.

Ryhmät erosivat toisistaan myös lähes kaikkien sosiaaliturvaetuuksien saannin suhteen. Takausvastuuvelallisista yli puolet (53 %) sai työttömyysturvaetuuksia ja lähes puolet (49 %) asumistukia. Opintolainavelallisista näitä tukia sai vain noin viidesosa.

Takausvastuuvelallisissa oli myös enemmän perhe-etuuksien (30 %) ja sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan (11 %) sekä eläkkeiden (4 %) saajia kuin opintolainavelallisissa. Opintolainavelallisista perhe-etuuksia sai 19 prosenttia, sairauspäivä- tai kuntoutusrahaa 4 prosenttia ja eläkkeitä prosentti.

Pelko voi olla perusteltua

Työttömyys, sairastumiset ja muut elämäntilanteet, joissa tulot yleensä pienenevät, voivat siis koitua opintolainan ottajan ongelmaksi.

Opiskelijoiden haluttomuus rahoittaa elämäänsä lainalla heidän ollessaan epävarmoja tulevaisuuden maksukyvystään ei näin ollen ole välttämättä lainkaan perustelematonta.

Tuija Korpela
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää:

Keneltä Kela perii? Selvitys Kelassa tehtävän perinnän asiakkaista

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin