Matkakorvausten käytössä suuret alueelliset erot

Kirjoitin aiemmin sairausvakuutuksen matkakorvausten käytöstä suhteessa toteutuneiden käyntien määrään koko maan tasolla. Sote-uudistuksen myötä rahoitusvastuuta myös matkakorvauksista saattaa siirtyä maakunnille, joten on hyvä tarkastella kohdentumista myös maakunnittain.

Taulukossa alla kuvataan maakunnittain vuonna 2015 tehtyjen sairaalakäyntien ja hoitojaksojen määrä, terveyskeskus- ja yksityislääkärikäyntien määrät sekä sairausvakuutuksen korvaamien matkojen määrä.

Taulukkoon on laskettu sairausvakuutuksen korvaamien matkojen osuus suhteutettuna kaikkien tehtyjen matkojen määrään. Oletuksena on, että kuhunkin käyntiin tai hoitojaksoon liittyisi kaksi matkaa [1].

Taulukko. Käyntien ja hoitojaksojen määrät erikoissairaanhoidossa, terveyskeskuslääkärikäynnit sairauden takia ja sairausvakuutuksen korvaamat lääkärissäkäynnit sekä sairausvakuutuksen korvaamat matkat (tuhatta) ja niiden määrä suhteutettuna käyntien ja jaksojen määrään (%) Manner-Suomessa vuonna 2015. 

Tilastolähde: Sairaala- ja terveyskeskushoito THL, muut Kela.

[1] Osa sairaalahoitoon tulevista siirtyy poliklinikalta, toiselta vuodeosastolta tai toisesta sairaalasta, jolloin niihin ei ole liittynyt erillistä tulomatkaa. Toisaalta luvuista puuttuvat esimerkiksi Kelan kuntoutuksen tiedot.

Vain 13 % toteutuneista matkoista sairausvakuutuksen korvaamia

Toteutuneiden käyntien ja jaksojen kokonaismäärä on vuonna 2015 pysynyt suurin piirtein ennallaan vuoteen 2013 verrattuna, noin 20 miljoonassa. Tehtyjä matkoja on siten noin 40 miljoonaa. Sairausvakuutuksen korvaamia matkoja oli vajaa 5 miljoonaa.

Korvattujen matkojen osuus kaikista toteutuneista matkoista oli edelleen noin 13 %, sama kuin vuonna 2013. Kuten taulukko kertoo, alueiden välillä on eroja.

Toteutuneista matkoista eniten korvattuja Kainuussa, vähiten Uudellamaalla

Eniten korvattuja matkoja suhteessa toteutuneisiin matkoihin oli Kainuussa, jossa välimatkat ovat monella pitkiä.

Sielläkin kuitenkin vain joka neljäs toteutunut matka on Kela-korvattu. Yksi selittävä tekijä lienee väestön alueellinen jakautuminen: Kainuun asukkaista puolet asuu sairaalakunta Kajaanissa, jolloin valtaosa terveyspalveluista on suhteellisen lähellä ja matkat jäävät omavastuukustannuksen alapuolelle.

Vastaava tilanne on Lapissa. Vaikka osalla matkat ovat huomattavan pitkiä, satoja kilometrejä, reilu kolmannes väestöstä asuu keskussairaalakaupunki Rovaniemellä eli lähellä palveluita.

Kaikkein pienin korvattujen matkojen osuus oli odotetusti Uudellamaalla, jossa etäisyys hoitopaikkaan on yleensä lyhyt ja julkisen liikenteen tarjonta runsasta.

Jos matkat ovat lyhyitä, niiden kustannukset eivät useinkaan ylitä omavastuuta (25 euroa yhdensuuntaista matkaa kohti). Omalla autolla tehdystä matkasta (kustannukseksi lasketaan 20 senttiä/km) korvauksia saa vasta, kun matkan pituus ylittää 125 kilometriä. Esimerkiksi vuonna 2015 korvauksia haettiin yli miljoonasta kustannuksiltaan alle omavastuun jääneestä, omalla autolla tehdystä matkasta.

Helpottuuko korvausten hakeminen tulevaisuudessa?

Taksimatkoilla korvaustenhaku tapahtuu käytännössä automaattisesti, jos matka on tilattu Kelan tilausvälityskeskuksesta. Muista matkoista matkakorvaus pitää hakea matkan jälkeen itse Kelasta joko paperilla tai sähköisesti. Omalla autolla tai julkisella liikenteellä matkustavilla se voi jäädä helposti tekemättä etenkin, jos saatava korvaus olisi pieni.

Sote-uudistus saattaakin helpottaa korvausten hakua, jos se vastaisuudessa onnistuu esimerkiksi jo ilmoittautumistiskillä sairaalakäynnin yhteydessä.

Päivi Tillman
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää

Sairausvakuutuksen matkakorvaukset

Matkakorvausten alueellinen kohdentuminen