Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Perustoimeentulotuen Kela-siirron voittajat ja häviäjät

Julkaistu 26.4.2017

Kysyimme Kelan työntekijöiden näkemyksiä siitä, mitkä asiakasryhmät ovat hyötyneet toimeentulotuen Kela-siirrosta ja keiden tilanne on puolestaan heikentynyt. Molempien ryhmien kirjo on suuri.

Perustoimeentulotuen Kela-siirrosta on kulunut muutama kuukausi. Kevään aikana on käynyt selväksi, että uudistuksen alkuvaiheen toteutus on kangerrellut pahoin. Keskeiseksi syyksi on nähty se, että sekä asiakkaiden palvelutarpeet että etuuden käsittelyyn tarvittava aika arvioitiin Kelassa etukäteen alakanttiin.

Korjaustoimenpiteenä toimeentulotuen ratkaisutyöhön rekrytoitiin kevään aikana lisää työntekijöitä. Viime viikolla Kela ilmoitti, että pahin ruuhka tukihakemusten käsittelyssä alkaa olla selvitetty, ja asiakas saa vihdoin päätöksen lainmukaisessa ajassa. Hakemukset, joissa on kaikki tarvittavat liitteet, pystytään ratkaisemaan alle 7 päivässä.

Toimeentulotukiasiakkaita vaikea niputtaa yhteen

Epäonnistuneen alun jälkeen on houkuttelevaa ajatella, että paremmat ajat ovat ovella, kun ruuhkasta on selvitty. Kenties onkin. Toisaalta ruuhka ei ehkä näkynyt kaikkien asiakkaiden kohdalla samalla tavoin. Kenties tilanne ei myöskään korjaannu kaikkien asiakkaiden osalta yksinomaan ruuhkaa suitsimalla.

Joillekin jo siirron alkuvaihe on saattanut näyttäytyä parempana verrattuna aiempaan tilanteeseen, jossa tuesta huolehtivat kunnat. Kaikille edes luvattu työvoimaresurssien lisäys ei mahdollisesti tuo parannusta asiaan.

Tämä on tyypillistä sosiaaliturvaan ja sen toimeenpanoon tehtävissä uudistuksissa; osa voittaa, osa häviää.

Työntekijöiden ensivaiheen kokemuksia

Paremman kokonaiskuvan saamiseksi selvitimme työntekijäkyselyn avulla muun muassa sitä, ketkä ovat toistaiseksi olleet toimeentulotukiuudistuksen voittajia ja häviäjiä.

Kiirastorstaina päättynyt kysely osoitettiin toimeentulotukiasioiden parissa Kelassa työskenteleville etuuskäsittelijöille ja palveluneuvojille sekä heidän esimiehilleen. Kysyimme, mitkä asiakasryhmät ovat vastaajan mielestä eniten hyötyneet perustoimeentulotuen Kela-siirrosta ja keiden tilanne on mahdollisesti heikentynyt.

Vastausten [i] perusteella sekä hyötyjien että häviäjien kirjo on suuri. Yleisimmin mainittuihin voittajiin lukeutuvat asiakkaat, jotka

  • saavat muitakin Kelan etuuksia ja tarvitsevat ainoastaan taloudellista tukea,
  • ovat omatoimisia ja joilta löytyy nettiasiointiin tarvittava tietotekninen välineistö, osaaminen ja motivaatio,
  • eivät ole syystä tai toisesta kehdanneet hakea perustoimeentulotukea kunnan sosiaalitoimistosta, ja
  • asiakkaat, jotka eivät ole tienneet olevansa oikeutettuja perustoimeentulotukeen, mutta asia käy ilmi muun Kela-asioinnin yhteydessä.

Useimmin mainittujen häviäjien ryhmään puolestaan kuuluvat asiakkaat, joilla

  • ei ole ainoastaan taloudellisia vaan muitakin elämänhallintaongelmia, tai jotka ovat vaarassa menettää otteen omasta elämästään (”syrjäytyneet” tai ”syrjäytymisuhan alla olevat”, jotka tarvitsevat myös perustoimeentulotukiasioissa sosiaalityön- ja edunvalvonnanomaista erityistukea, esim. laskujen ja vuokran maksamista puolestaan),
  • on heikot asiointivalmiudet, ja/tai jotka odottavat saavansa entiseen tapaan henkilökohtaista palvelua (esim. vanhukset, mielenterveysongelmaiset tai luku- ja kirjoitustaidottomat ihmiset, jotka eivät jaksa tai osaa asioida itsenäisesti verkossa),
  • etuuslaskelma on hieman ylijäämäinen (esim. eläkeläiset, joilla on käytössä monenlaisia lääkkeitä), mutta joille on kunnissa myönnetty maksusitoumuksia, vaikka tosiasiallista oikeutta etuuteen ei olisikaan, ja joilla
  • elämäntilanne on jollain tapaa erityislaatuinen (esim. paperittomat, rähjäisissä kotitaloissa asuvat vanhemmat poikamiehet, joiden kustannukset huomioidaan vain toteutuneiden laskujen mukaan, tai etävanhemmat, joiden tapaamiskuluja ei korvata kuten aiemmin).

Pelkkää taloudellista tukea tarvitsevat hyötyvät eniten, huono-osaisimmat häviäjiä

Kultaa siirrossa ovat siis voittaneet ne, joiden nykyaikaisen palvelujärjestelmän edellyttämät asiointitaidot ovat kunnossa ja verraten vakaan elämäntilanteen pääasiallinen, kenties ainoa, kipupiste on rahan puute.

Hopeaa ovat saavuttaneet toimeentulotuen ”alikäyttäjät”, jotka eivät ole ennen hakeneet etuutta joko tiedon puutteen tai sosiaalitoimiston asiakkuuteen liitetyn stigman takia. Kelankaan huomassa alikäyttöongelma ei ratkea, mutta se on paremmin hallinnassa kuin aiemmin.

Pronssille tai kokonaan mitaleitta ovat jääneet huono-osaisimmat asiakkaat, joiden päätä on aiemmin pidetty kunnissa pinnan yläpuolella etuuslainsäädäntöä joustavasti tulkiten ja heitä asiointikiemuroissa kädestä pitäen tukien.

Näyttää myös siltä, että mitä kauempana asiakkaan elämäntilanne on perustoimeentulotuen ”normaaliasiakkaan” elämäntilanteesta, sitä heikommat mahdollisuudet Kelan massatuotantoon sovitetulla päätöksentekojärjestelmällä on vastata tämän tarpeisiin.

Erään vastaajan mukaan ”Niiden tilanne on heikentynyt ketkä (…) eivät osaa hoitaa omia asioitaan, eivät ymmärrä saamiaan päätöksiä, eivät ymmärrä että (…) pitäisi olla omatoiminen. Me emme tee sosiaalityötä ja sitä ei asiakkaat ymmärrä vaan joudumme inhottavaan välikäteen näiden kanssa.”

Kustannustehokkuutta vai parempaa palvelua?

Siitä, kuinka paljon Kela voi sovittaa sosiaalityön toimintatapoja osaksi omaa toimintaansa, on käyty aika ajoin keskustelua. Osa Kelan työntekijöistä on halunnut kehittää vaikuttavuuden nimissä organisaation toimintaa ja asiakasorientaatiota lähemmäs sosiaalityötä. Myös jotkut kyselyyn vastanneet ovat tottuneet asemoimaan perustoimeentulotuenkin sosiaalityön työvälineeksi, ei pelkästään rahalliseksi tueksi.

Varsinkin viimeksi kuluneina vuosina säästöpaineiden vuoksi Kelan toiminnan ja toimeentulotukityön kehittämistä on kuitenkin ohjannut pikemminkin pyrkimys alhaisiin toimintakustannuksiin ja tehtävien osittamiseen ja standardisointiin.

Taloudellisesti tehokas sosiaaliturvan toimeenpano on tärkeä päämäärä. Vastausten perusteella tehokkuuden tavoittelun haitat näyttävän kuitenkin ohittavan sen hyödyt eniten tukea tarvitsevien (huono-osaisimpien) perustoimeentulotukiasiakkaiden kohdalla.

Olisiko sittenkin siirryttävä heidän kohdallaan asiakaslähtöisempään palvelujen tarjontaan? Silloin tarkastelun keskiössä olisivat rahan sijasta valittujen toimintatapojen vaikutukset heidän elämäänsä. (ks. myös Haastavat asiakkuusprosessit Kelassa -tutkimus.)

Jo toteutettu työvoimaresurssien lisäys on yksi askel tähän suuntaan. Se ei kuitenkaan yksinään riitä.

Toimeentulotukityötä tekeville suunnatun kyselyn tulosten perusteella näyttää siltä, että tarvitaan lisäksi enemmän osaamista ja työtapojen uudelleenarviointia. Joissakin erityistapauksissa voi olla syytä harkita myös lain avarakatseisempaa tulkintaa, sillä kuten Olaus Petri jo 1500-luvulla totesi, ”sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään”.

Mitä muuta tilanteen parantamiseksi tarvitaan, sitä on syytä pohtia viimeistään silloin, jos keskustelu täydentävän toimeentulotuen siirtämisestä Kelaan jatkuu.

Markku Laatu
erikoistutkija, Kela

Hanna-Mari Heinonen
tutkija, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

[i] Vastausosuus oli työntekijöillä 63 % ja esimiehillä 56 %. Uudistuksen voittajia ja häviäjiä koskevaan avokysymykseen vastasi yhteensä noin 300 toimihenkilöä, eli vajaa puolet kyselyyn osallistuneista.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin