Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Riskinjakomenettelystä vastaus syöpälääkkeiden korkeisiin hintoihin?

Julkaistu 28.2.2017

Avohoidon syöpälääkkeiden kustannukset ovat kasvaneet Suomessa noin kolmanneksen vuosina 2008‒2015. Kustannuskasvua selittää käyttäjämäärän lisääntyminen mutta myös uusien kalliiden lääkkeiden markkinoille tulo.

Uusista myyntiluvan saavista valmisteista noin neljännes on syöpälääkkeitä. Niiden korkeat hinnat ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Lääketeollisuus perustelee korkeita hintoja uuden lääkeaineen kehittämisen korkeilla kustannuksilla ja lyhyellä patenttisuojan alaisella myyntiajalla, jolloin lääkekehitykseen käytetyt investoinnit voidaan saada takaisin.

Kohtaavatko hyödyt ja kustannukset?

Monet uusista syöpälääkkeistä on tarkoitettu pienten potilasryhmien käyttöön ja sellaisiin sairauden muotoihin, joihin ei aiemmin ole ollut hoitoa. Tällaiset lääkkeet saavat myyntiluvan yhä varhaisemmassa tutkimusnäytön vaiheessa, ja niiden tehoon liittyy usein epävarmuutta.1

Amerikkalainen tutkimus tarkasteli Yhdysvaltojen lääkintäviranomaisen (FDA) vuosina 2008–2012 hyväksymien syöpälääkkeiden tehon mittareita. Sen mukaan 67 prosentissa (36/54) lääkkeistä teho oli osoitettu käyttämällä korvikemuuttujia, kuten kasvaimen koon tai sairauden etenemättömyysajan muutosta. 2

Tämän jälkeen tutkijat tekivät systemaattisen kirjallisuushaun tutkimuksista, jotka tarkastelivat lääkkeiden tehoa myyntiluvan hyväksynnän jälkeen. Tällä kertaa tehoa arvioitiin kokonaiselinajan avulla.

Kirjallisuushakuun perustuneessa pitkäaikaisseurannassa (mediaani 4,4 vuotta) havaittiin, että 86 prosenttia lääkkeistä, joiden teho oli osoitettu korvikemuuttujan avulla, oli teholtaan epävarmoja tai hoito ei ollut lisännyt kokonaiselinaikaa. Kaikista hyväksynnän saaneista syöpälääkkeistäkin tämä osuus oli 57 prosenttia.2

Koska uudet markkinoille tulevat syöpälääkkeet ovat pääsääntöisesti kalliita, päättäjät joutuvat pohtimaan tarkoin sitä, vastaavatko lääkkeen käytöllä saavutettavat terveyshyödyt siitä syntyviä kustannuksia.

Ratkaisuksi riskinjakomenettely?

Näitä korkeita kustannuksia ja valmisteiden kliiniseen tehoon liittyvää epävarmuutta on useissa maissa pyritty hallitsemaan erilaisilla käyttöönottoon liittyvillä sopimuksilla, kuten riskinjakosopimuksilla. Sopimuksilla pyritään hallitsemaan lääkekorvausmenoja ja nopeuttamaan uusien lääkkeiden käyttöönottoa jakamalla lääkeyritysten kanssa uusiin lääkkeisiin liittyvää riskiä. Esimerkiksi Iso-Britanniassa noin puolet sopimuksen kohteena olevista valmisteista on syöpälääkkeitä3.

Sopimusten tarkoista sisällöistä ei ole tietoa, mutta on arvioitu, että hintaa koskevissa sopimuksissa hinta on sovittu noin 30 prosenttia julkisesti tiedossa olevaa hintaa alemmaksi. Potilaan hoitaminen uudella syöpälääkkeellä voi maksaa satoja euroja päivässä. 4 Siksi sopimuksilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Riskinjakomenettelyyn liittyy sekä haittoja että etuja. Merkittävä haitta on, että lääkkeen todellinen hinta ei ole julkista tietoa. Toisaalta maissa, joissa menettelyä käytetään, on saavutettu merkittäviä säästöjä.

Näitä säästöjä toivotaan saavutettavan myös Suomessa, jossa riskinjakosopimukset tulivat mahdollisiksi tämän vuoden alusta.

Hanna Koskinen
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Terhi Kurko
erikoistutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää:

1 Martinalbo J, Bowen D, Camarero J, Chapelin M, Demolis P, ym.: Early market access of cancer drugs in the EU. Annals of Oncology 2015; 27:96‒105

2 Kim C & Prasad V: Cancer Drugs Approved on the Basis of a Surrogate End Point and Subsequent Overall Survival: An Analysis of 5 Years of US Food and Drug Administration Approvals. JAMA Intern Med 2015;175(12):1992‒1994.

3 NICE: List of technologies with approved Patient Access Schemes.

4 Kurko T & Koskinen H: Avohoidon syöpälääkkeet. Käyttö kasvaa, kustannusten kehityksissä on eroja. Apteekkari 1/2017:44‒45.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin