Sairausvakuutusmaksujen muutokset kasvattavat tuloeroja

Created with Sketch. 30.1.2017
Created with Sketch.
Pertti Honkanen

Jaa

Kikyssä sovitut sairausvakuutusmaksujen muutokset hyödyttävät eniten suurituloisia. Pienituloiset häviävät.

 

Tammi- ja helmikuussa palkkatyötä tekevät silmäilevät, mitä muutoksia palkkalaskelmassa ja verokortissa on tapahtunut. Monet muutokset liittyvät nyt työmarkkinajärjestöjen viime vuonna solmimaan kilpailukykysopimukseen ja sitä seuranneisiin hallituksen veroratkaisuihin. Palkasta perittävät sosiaaliturvamaksut ovat nousseet, ja samalla tuloverotuksessa on tapahtunut muutoksia.

Yksi varsin suuri muutos liittyy sairausvakuutusmaksuihin ja samalla Kelan rahoitukseen. Samalla kun työnantajien sairausvakuutusmaksu lähes puolitettiin 2,12 prosentista 1,08 prosenttiin palkoista, palkkatuloista ja muista työtuloista perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu lähes kaksinkertaistui 0,82 prosentista 1,58 prosenttiin.

Tämän voi lukea palkkalaskelmasta, jos siinä on riittävän hyvin eritelty eri vähennykset.

 

Sairaanhoitomaksun poistuminen vaikuttaa tulonjakoon

Viimeksi mainittuun muutokseen liitty sairaanhoitomaksun poistuminen palkansaajilta. Uusimmassa asetuksessa sairausvakuutusmaksuista sanotaan, että normaali sairaanhoitomaksun prosentti on tänä vuonna 0,0 prosenttia. Maksu on periaatteessa edelleen olemassa, mutta palkkatuloista ja muista työtuloista sitä peritään vain olemattomat 0,0 prosenttia.

Muutoksella on suurempi vaikutus verotukseen ja tulonjakoon kuin ehkä ensi silmäyksellä huomataan. Päivärahamaksu on suoraan palkasta perittävä maksu, johon eri verovähennykset eivät vaikuta. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on varsinaisessa verotuksessa eli valtion tuloverotuksessa, kunnallisverotuksessa ja kirkollisverotuksessa vähennyskelpoinen erä. Se lieventää maksurasitusta. Verotuksen progression vuoksi tämä maksua lieventävä tai kompensoiva vaikutus kohoaa tulojen kohotessa.

Toisaalta sairaanhoitomaksu peritään samasta verotettavasta tulosta kuin kunnallisvero tai kirkollisvero. Se merkitsee, että erityisesti pienillä tulotasoilla tärkeät vähennykset, kuten kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ja perusvähennys, kenentävät maksua tai poistavat sen alimmilla tulotasoilla.

Maksun rasitusta voi vähentää myös valtionverotuksen työtulovähennys, joka jaetaan yleensä eri verolajien kesken, jos valtion tulovero yksinään ei riitä vähennyksen kattamiseen.

 

Muutos on pienituloisille epäedullinen

Näistä syistä voidaan päätellä, että sairausvakuutuksen maksurakenteen muutos on edullinen hyvätuloisille palkansaajille ja epäedullinen pienituloisille. Pienipalkkaiset joutuvat maksamaan suurempaa päivärahamaksua, johon vähennykset eivät vaikuta samalla, kun sairaanhoitomaksun poistaminen ei heitä kovin paljon hyödytä.

Toisaalta hyvätuloiset nettoavat siitä, että sairaanhoitomaksu poistuu, ja päivärahamaksun korotusta kompensoi siitä saatava verovähennys valtion- ja kunnallisverotuksessa.

Voitiin myös päätellä, että sellaisenaan muutos olisi erittäin epäedullinen niille pienipalkkaisille, jotka muun muassa perusvähennyksen, tulonhankkimisvähenyksen ja ansiotulovähennyksen vuoksi eivät lainkaan maksa varsinaisia tuloveroja eivätkä sairaanhoitomaksua, mutta joutuisivat nyt maksamaan korotettua päivärahamaksua.

Tämä korjattiin muuttamalla lakia siten, että sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei peritä lainkaan alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevilta. Raja ei ole millään tavalla liukuva. Heti 14 000 euron tulorajasta lähtien koko maksu on maksettava.

On huomattava, että eläkeläisten, työttömien ja muiden sosiaalietuuksia saavien asema ei muuttunut uudistuksessä sikäli kuin heillä ei ole työtuloja. He maksavat tänä vuonna samalla tavalla sairaanhoitomaksua kuin viime vuonnakin.

 

Suurin hyöty hyvätuloisille

Tarkempi kuva asiasta saadaan mikrosimulointimallilla. Oheiseen  kuvioon on laskettu muutoksesta aiheutuva tulonlisäys eri tuloluokissa (desiileissä) käyttämällä SISU-mikrosimulointimallia.

Laskelma on tehty vuoden 2016 tasoon ajantasaistetulla vuoden 2014 aineistolla vertaamalla pelkästään kaksia erilaisia maksutasoja: vuonna 2016 voimassa olleita ja vuodelle 2017 säädettyjä.

Muutoksen kokonaisvaikutus kansalaisten tuloihin vuonna 2017 voidaan laskea seuraavasti:

 

Sairausvakuutuksen päivärahamaksun korotus 561 milj. €
Sairaanhoitomaksun poistuminen työtuloista 801 milj. €
Päivärahamaksun korotuksen muita veroja alentava vaikutus 260 milj. €
Koko vaikutus tulojen lisäyksenä 501 milj. €
Pienipalkkaisten maksuvapautuksen osuus edellisestä 50 milj. €

 

Oheisissa kuvioissa esitetään, miten taulukossa mainittu 501 miljoonan euron hyöty jakautuu eri tuloluokkiin, kymmeneen eri tulodesiiliin.

Selvästikin suurin hyöty muutoksesta koituu hyvätuloisille. Kuvioissa on eritelty pienipalkkaisten maksuvapautuksen osuus. Siitä hyötyvät luonnollisesti eniten pienipalkkaiset, mutta hyötyä valuu jonkin verran myös korkeampiin tuloluokkiin. Se voi johtua siitä, että hyvätuloisissa perheissä esimerkiksi toinen puolisoista voi olla pienipalkkainen tai siitä, että pieni palkkatulo täydentää esimerkiksi runsasta eläketuloa tai pääomatuloa, jolloin se jää maksuvapautuksen piiriin.

Maksumuutoksen suhteellinen vaikutus tuloihin vaihtelee alimpien tuloluokkien 0,2 prosentista ylempien tuloluokkien 0,6 prosenttin.

Kuvioissa on esitetty myös eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen muutoksen vaikutus. Se pienentää tuloja kaikilla tulotasoilla. Hyvätuloisilla sairausvakuutusmaksujen muutos tuottaa kuitenkin enemmän plussaa kuin muiden maksujen korotukset miinusta.

 

 

Perustelut puuttuvat

Sairausvakuutusmaksujen muutosta ei ole juuri perusteltu muuten kuin sillä, että kiky-sopimuksessa niin oli sovittu (esim. hallituksen esitys 199/2016).

Hyvätuloisia suosivalla ratkaisulla ei liene kuitenkaan mitään tekemistä viennin kilpailukyvyn kanssa. Taustalla on kuitenkin sairausvakuutuksen muodollinen jakautuminen kahteen eri osaan: työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen.

Työmarkkinajärjestöt ovat pitäneet huolta ensi sijassa työtulovakuutuksesta (siirtämällä kylläkin maksuvelvoitetta työnantajilta työntekijöille) ja jättäneet muun sairausvakuutuksen toisten hoidettavaksi.

Lopputulos on, että aikaisempaa suurempi osuus Kelan sairausvakuutusmenoista on peitettävä valtion budjetista samalla, kun hyvätuloiset voivat huokaista helpotuksesta sotu-maksujen monista korotuksista huolimatta.

 

Pertti Honkanen
johtava tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi