Lääkemääräys saadaan useimmiten julkisesta terveydenhuollosta

Created with Sketch. 3.11.2016
Created with Sketch.
Miettinen Jani

Jaa artikkeli Lääkemääräys saadaan useimmiten julkisesta terveydenhuollosta sosiaalisessa mediassa

Selvitimme, miltä terveydenhuollon sektorilta oululaiset saivat lääkemääräyksensä. Seuraavaksi tutkimme, eroavatko lääkkeiden määräämiskäytännöt eri sektoreilla.

 

Lääkekorvaukset muodostavat korvaussummaltaan suurimman etuuden Kelan sairasvakuutuksessa. Kelan lääkekorvaukset olivat kokonaisuudessa 1,38 miljardia euroa vuonna 2015.

Sote-uudistusta pohtinut Brommelsin ym.  selvityshenkilöryhmä ehdotti, että lääkekorvausten rahoitusvastuu siirrettäisiin maakunnille. Tällöin maakunnat vastaisivat kustannuksista riippumatta siitä, onko lääke määrätty julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa.

Sote-uudistuksen tavoitteena on muun muassa kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua.

Lääkemääräysten alkuperän selvittäminen

Työpaperissa Lääkemääräysten alkuperän määrittäminen terveydenhuollon käyntitietojen avulla halusimme selvittää, missä suhteessa oululaisten lääkeostot perustuvat terveydenhuollon eri sektoreilla (julkinen terveydenhuolto, työterveyshuolto ja yksityinen terveydenhuolto) kirjoitettuihin lääkemääräyksiin.

Käytössämme oli Oulu-aineistot, jotka sisälsivät henkilö- ja tapahtumatason tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista Oulussa vuodelta 2013.

Oulu-aineistoissa ei ollut valmiiksi tietoa siitä, millä sektorilla lääkeoston taustana ollut lääkemääräys oli kirjoitettu. Siksi arvioimme lääkemääräysten alkuperää henkilön terveydenhuollon käyntitietojen avulla. Käyntitiedot olivat saatavilla julkisesta avoterveydenhuollosta sekä erikoissairaanhoidosta, työterveyshuollosta ja Kelan korvaamista yksityislääkärikäynneistä. Lääkemääräyksen alkuperä arvioitiin lääkemääräyksen kirjoitusajanhetken sekä käyntiajankohtien avulla.

Suurin osa lääkeostoista määrätty julkisesta terveydenhuollosta

Saatujen tulosten mukaan oululaiset (N = 202 120) ostivat lääkkeitä useimmiten perustuen julkiselta sektorilta kirjoitettuihin lääkemääräyksiin.

Oululaisista 43 prosenttia sai lääkekorvausta julkisessa terveydenhuollossa, 17 prosenttia työterveyshuollossa ja 18 prosenttia yksityisessä terveydenhuollossa määrätystä lääkkeestä.  Reilu kolmannes (35 %) ei saanut lääkekorvausta lainkaan vuoden 2013 aikana.

 

161101-miettinen-laakemaaraykset

 

Kuvio: Lääkemääräyksen saaneiden osuudet sektoreittain Oulussa vuonna 2013 (N=202 120).

 

Jatkotutkimuksissa mielenkiinto kohdistuu lääkkeenmääräämiskäytäntöihin. Kansainvälisissä tutkimuksissa käytännöissä on havaittu eroja julkisen ja yksityisen sektorin välillä (Andersson ym. 2009; Håkansön ym. 2001; Ohlsson ym. 2009).

Tulevissa tutkimuksissa tarkastelemme aineiston pohjalta eri sektoreiden välisiä määräämiskäytäntöjen erovaisuuksia sekä niiden kustannusvaikutuksia Oulussa.

 

Jani Miettinen
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Lisätietoa:

Andersson K, Carlsten A ja Hedenrud T. Prescribing behaviour after the introduction of decentralized drug budgets: Is there an association with employer and type of care facility? Scandinavian Journal of Primary Health Care, 2009; 27 117-122.

Brommels M, Aronkytö T, Kananoja A, Lillrank P ja Reijula K. Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita, 2016:18.

Håkansön S, Andersson H, Cars H ja Melander A. Prescribing, prescription costs and adherence to formulary committee recommendations: long-term differences between physicians in public and private care.  European Journal of Clinical Pharmacology. 2001 Apr;57(1):65-70.

Miettinen J, Aaltonen K ja Martikainen J. Lääkemääräysten alkuperän määrittäminen terveydenhuollon käyntitietojen avulla. Helsinki, Kela, Työpapereita 108, 2016.

Ohlsson H, Lynch K ja Merlo J. Is the physician’s adherence to prescription guidelines associated with the patient´s socio-economic position? An analysis of statin prescription in South Sweden. Journal of Epidemiology &  Community Health. 2010 Aug;64(8):678-83.