Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Uusien äitien paluu työuralle – syitä pitkiin perhevapaajaksoihin

Julkaistu 29.9.2016

Aiempi työtilanne ja lasten määrä vaikuttavat siihen, miten nopeasti äidit palaavat työelämään lapsen syntymän jälkeen.

Työhön palaaminen voi viivästyä vuosia, vaikka ensisynnyttäjän työmarkkina-asema olisi ollut vahva ennen äitiysvapaata. Näin käy etenkin silloin, jos lapsia syntyy useampia. Uusien äitien työuriin ja myös pitkän aikavälin työllisyyteen vaikuttavat vanhempainvapaiden jakaminen tai jakamatta jättäminen sekä hoitovapaa ja kotihoidontuki, mutta myös äidin työmarkkina-asema ennen lapsen syntymää.

Perhevapaat sekä 25–44-vuotiaiden naisten työllisyysaste ovat olleet viime aikoina keskustelunaiheena. Eri-ikäisten naisten työllisyysaste ei kuitenkaan kuvaa kokonaisuutta, joka muodostuu perhevapaista ja kotihoidontuesta sekä työssä käyvien äitien osuudesta.

Takaisin työuralle

Uusien äitien työurakatkoista saa paremman kokonaiskuvan seuraamalla työllisyysasteiden sijaan työhön paluuta synnytyksen jälkeen.

Kuviossa 1 on piirretty vuonna 2002 esikoisensa synnyttäneiden äitien työssäkäynti kuukausitasolla alkaen kaksi vuotta ennen ensisynnytystä ja aina esikoisen 10-vuotispäivään asti. Jos äiti on ollut kotona hoitamassa lapsia tai perhevapaalla, niin hän ei sisälly kuvion työssä käyviin, vaikka olisikin työsuhteessa.

Kuvio: Suurin osa sekä hyvässä ja huonossa työmarkkina-asemassa olleista ensisynnyttäjistä palaavat kolmen vuoden sisällä samaan työllisyysprosenttiin kuten ennen lapsen syntymää. Mikäli lasten määrä kasvaa, tippuvat työllisyysprosentit molemmissa työmarkkina-asemissa alle viidenkymmenen prosentin.
Kuvio 1. Työssä käyvien ensisynnyttäjien osuus lasten lukumäärän ja työmarkkina-aseman mukaan. Ensimmäisen ja toisen lapsen ikäero on korkeintaan 6 vuotta.

Uudet äidit on jaoteltu työmarkkina-aseman ja lasten lukumäärän mukaan. Kuviossa hyvä työmarkkina-asema tarkoittaa, että äiti on käynyt töissä yli 21 kuukautta edellisen kahden vuoden aikana. Vastaavasti 21 kuukautta ja alle työskennelleet sekä ilman työtä olleet uudet äidit kuuluvat kuviossa heikossa työmarkkina-asemassa olevaan ryhmään.

Työssä käyvien osuudet on laskettu Kelan Lapsiperhehankkeen aineistosta. Aineisto sisältää 50 % kaikista vuosina 1999–2009 synnyttäneistä äideistä ja heidän perheistään.

Kuinka nopeasti työelämään? Työtilanne ennen esikoisen syntymää vaikuttaa

Ennen ensimmäisen lapsen syntymää työssäkäyneet, kerran synnyttävät naiset palaavat töihin nopeasti. Ennen lapsen syntymää hyvässä työmarkkina-asemassa olleista äideistä 15 prosenttia on palannut töihin lapsen täytettyä 9 kuukautta, ja lapsen täyttäessä 3 vuotta palanneiden osuus on 94 prosenttia.

Hyvässä työmarkkina-asemassa olevista yhdenlapsen äideistä 94 prosenttia on palannut töihinlapsen täyttäessä 3 vuotta.

Sen sijaan heikossa työmarkkina-asemassa olevista, yhden lapsen synnyttäneistä äideistä työllistyy tai palaa töihin 6 prosenttia esikoisen täytettyä 9 kuukautta ja 59 prosenttia esikoisen ollessa 3-vuotias.

2000-luvun korkea työllisyys ja nousukausi eivät ehtineet vaikuttaa heikossa työmarkkina-asemassa lapsen saaneiden naisten työllisyyskehitykseen. Ennen esikoisen syntymää heikossa ja hyvässä työmarkkina-asemassa olleet äidit ovat eri asemassa vielä esikoisen 10-vuotispäivänäkin.

Useamman lapsen synnyttäneiden äitien työhönpaluu viivästyy

Useamman kuin yhden lapsen synnyttävät naiset ovat poissa työelämästä pitkään ja palaavat sinne hitaasti.

Aikaisemmassa tutkimuksessa on selvinnyt, että kaikista ensisynnyttäjistä puolet saa toisen lapsen ennen kuin esikoinen täyttää kolme vuotta. Osa äideistä käy töissä ennen toisen lapsen syntymää, mutta puolet jatkaa kotihoidon tuelta suoraan uudelle äitiysrahakaudelle ja taas seuraavalle kotihoidonjaksolle.

Ensisynnyttäjistä viidesosa jatkaa hoito-vapaalta

Vuosittain kaikista ensisynnyttäjistä viidesosa jatkaa hoitovapaalta suoraan seuraavalle äitiysvapaalle käymättä välissä töissä.

Toisen lapsen synnyttäneiden äitien työssäkäyvien osuus saavuttaa saman tason kuin yhden lapsen synnyttäneillä vasta, kun ensimmäinen lapsi on noin 6–7-vuotias eli esikouluiässä.

Parantaisiko lastenhoitovastuun jakaminen naisten työllisyyttä?

Kotihoidontuki ja perhevapaa voivat lohkaista ison osan äidin työurasta riippumatta työhistoriasta. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia eläkekertymään.

Lisäksi heikossa työmarkkina-asemassa synnyttäneet äidit eivät taloudellisesti hyvinäkään aikoina onnistu saavuttamaan samaa työmarkkina-asemaa kuin hyvästä työmarkkina-asemasta perhevapaalle siirtyneet äidit.

Jos uusien äitien työllisyyttä halutaan parantaa, niin useampi äiti pitää houkutella takaisin työpaikalle ja useampi isä kotiin. Vaatiiko tämä lakiuudistuksen lisäksi asennemuutosta?

Tapio Räsänen
tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätietoa:

Haataja A, Airio I, Saarikallio-Torp M ja Valaste M. Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Helsinki: Kela, Teemakirja 15, 2016.

Haataja Anita ja Juutilainen Vesa-Pekka. Kuinka pitkään lasten kotihoitoa? Selvitys äitien lastenhoitojaksoista kotona 2000-luvulla. Helsinki, Kela, Työpapereita 58, 2014.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin