Sairausvakuutuksen matkakorvauksia käytetään paljon, mutta valtaosa saa vain vähän korvauksia. Kelan rekisteritietojen mukaan esimerkiksi taksimatkoista korvauksia vuonna 2015 saaneista lähes 400 000 henkilöstä yli puolella (57 %) oli vain 1 tai 2 korvattua taksimatkaa.
Vuonna 2015 kaikista matkakorvauksia saaneista 6,9 % (44 000 henkilöä) aiheutti peräti puolet maksetuista matkakorvauksista. Tulokset vastaavat aiempia vuosia.
Keskimäärin näillä paljon matkoja tekemään joutuvilla ns. suurkuluttajilla oli 54 korvattua matkaa vuodessa. 72 % heidän matkakorvauksistaan aiheutui taksimatkoista.
Suuri osa matkakorvauksista iäkkäille
Suurkuluttajia oli kaikista sairaanhoitopiireistä, suhteellisesti eniten kuitenkin Lapista ja Kainuusta. Kaikki suurkäyttäjät eivät suinkaan olleet maaseudulta: lähes 40 % heistä asui kaupunkimaisella alueella.
Iäkkäiden osuus oli suuri: 44 % kaikista suurkuluttajista oli 70-vuotiaita tai vanhempia, maaseudulla reilu puolet.
Peräti 8,4 % oli kuollut tarkasteluvuoden 2015 aikana – heidän kohdallaan matkoja oli etenkin elämän viime viikkoina.
Alle 65-vuotiaista suurkäyttäjistä 32 % oli saanut Kelan vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta, nykynimeltään vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Vaikeavammaisten osuus oli korkea etenkin kaupunkimaisilla alueilla: 42 % suurkäyttäjistä. Maaseutumaisilla osuus oli vain 21 %.
Suurkäyttäjät tarvitsevat myös pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoa: lääkkeiden erityiskorvausoikeus oli 76 %:lla suurkäyttäjistä.
Vammaismatkoihin oikeutettujen osuus suuri
Luultavasti moni suurkäyttäjä oli oikeutettu myös kuntien vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin. Niistä ei valitettavasti ole käytössä valtakunnantasoisia rekisteritietoja, joista asian olisi voinut selvittää.
Selvitimme kuitenkin asiaa Oulun osalta: sadasta henkilöstä, joille oli maksettu eniten matkakorvauksia vuonna 2013, peräti 77 oli oikeutettu vammaiskuljetuksiin. Jos tarkastellaan matkojen lukumäärää, 100:sta eniten matkoja tehneistä 56 oli vammaismatkoihin oikeutettuja.
Matkoissa voi olla myös tehostamisen varaa
Matkakorvauksia on viime vuosina leikattu useaan otteeseen. Leikkaukset on toteutettu matkustajan omavastuuta korottamalla, mutta myös matkojen toteutuksessa voisi olla tehostamisen varaa.
Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin mm. sitä, kuinka paljon sairaanhoitoon liittyviä kuljetuksia sijoittuu samalle ajankohdalle ja samaan määränpäähän Jyväskylän alueella. (Ks. myös Ruohonen ja Ahopelto: Millainen sote-palvelujen asiakas on ja millaisia palveluja hän tarvitsee?)
Analyysien perusteella merkittävä osa, 25–35 % kuljetuksista olisi mahdollista jättää tekemättä tai yhdistellä, esimerkiksi niin, että saman henkilön peräkkäisiä käyntejä eri päivinä sovitetaankin samalle käyntipäivälle.
Sote muuttaa tilannetta – mutta miten?
Viimeistään soten myötä näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, samaten kuin yhteistyöhön muiden yhteiskunnan tukemien henkilökuljetusten kanssa.
Vielä on määrittelemättä, miten matkakuluja soten aikana korvataan. Missä määrin kukin maakunta saa vapauksia päättää korvausten yksityiskohdista, vai jatketaanko nykyisillä perusteilla?
Selvää on, että osalle korvausten saajista kyseessä on merkittävä etuus, joka mahdollistaa tarpeellisen hoidon ja kuntoutuksen saamisen ja edesauttaa alueellista yhdenvertaisuutta.
Päivi Tillman
tutkija, Kela
Kasimir Kaliva
erikoistutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Pikkuisen jää mietityttämään, mitä yllättävää on siinä, että kuljetuspalveluja käyttävät vammaiset joutuvat käyttämään niitä myös kuntoutus- ja terveyspalveluihin? Jos ihminen ei voi liikkua muulla tavoin, niin jokainen käynti joudutaan tekemään vastaavasti. Ja osahan menee vielä ihmisen omaan piikkiin, jos kaikkia matkoja kerran ei edes hyväksytä.