Moni masennukseen sairastunut ei saa tarvitsemaansa kuntoutusta

Created with Sketch. 13.9.2016
Created with Sketch.
Koskenvuo Karoliina

Jaa artikkeli Moni masennukseen sairastunut ei saa tarvitsemaansa kuntoutusta sosiaalisessa mediassa

160913-koskenvuo_kansi

Masennuksen koettu kuntoutustarve väestössä. Kela 2016.

Masennus on merkittävä kansanterveysongelma. Masennuksen varhaisen tunnistamisen ja hyvän hoidon lisäksi oikea-aikainen ja riittävä kuntoutus on tärkeää, jotta työ- ja toimintakyvyn merkittävä ja pysyvä aleneminen voidaan ehkäistä. Masennuspotilaan yleisin kuntoutusmuoto on psykoterapia.

Huoli psykoterapioiden riittävästä saatavuudesta ja alueellisista eroista on noussut viime aikoina esille julkisissa puheenvuoroissa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrien kasvun on arvioitu johtuvan osaltaan siitä, että pitkillä kuntoutuspsykoterapioilla paikataan tarvetta lyhyille psykoterapioille, joiden saatavuutta tulisi parantaa (HS Mielipide 23.4.2016).

Kuntoutuspsykoterapiasta on tullut Kelan toiseksi yleisin kuntoutusmuoto (Kelan tilastokatsaus 2015). Vuonna 2015 kuntoutuspsykoterapiaa sai 27 300 henkilöä (Kelan kuntoutustilastot 2016). Masennuksen perusteella (F32, F33) työikäisiin kohdentuvaa Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2015 13 946 henkilöä.

Tutkimus osoitti puutteita kuntoutuksen saatavuudessa

Tilastoista saadaan tietoja eri kuntoutuspalveluja ja -etuuksia saaneista ja hakeneista. Terveyttä ja toimintakykyä koskevat kyselytutkimukset voivat tuottaa epäsuoraa tietoa kuntoutuksen tarpeessa mahdollisesti olevista ryhmistä.

Vaikka tieto kuntoutuksen tarpeesta eri väestöryhmissä on avainasemassa kuntoutuksen kehittämisessä, meiltä puuttuu väestötason tietoa eri sairauksien vuoksi koetusta kuntoutustarpeesta ja toteutuneen kuntoutuksen koetusta riittävyydestä.

Tuoreen tutkimuksemme tulokset osoittavat puutteita kuntoutusjärjestelmän kyvyssä vastata masennuksen vuoksi koettuun kuntoutuksen tarpeeseen.

Eri mittareilla mitattuna masennukseen sairastuneista huomattava osa oli kokenut tarvitsevansa kuntoutusta masennuksen vuoksi, mutta ei ollut sitä joko saanut tai oli kokenut saamansa kuntoutuksen riittämättömäksi.

Niistä vastaajista, joille 13 vuoden seurannassa oli ilmaantunut vähintään keskivaikeaa masentuneisuutta Beckin depressioasteikolla (BDI-21) mitattuna, noin 40 prosenttia ei ollut saanut kuntoutusta masennuksen takia koskaan tai oli kokenut saamansa kuntoutuksen riittämättömäksi.

Vaille tarvitsemaansa kuntoutusta masennuksen vuoksi olivat jääneet erityisesti työttömänä peruspäivärahalla ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat.

Riittäväksi koettu kuntoutus liittyy selvästi psykoterapian saamiseen

Psykoterapian saaminen ja tyytyväisyys oman asuinalueen terveydenhuollon palveluihin olivat yhteydessä riittäväksi koettuun kuntoutukseen.

Psykoterapiaa saaneilla todennäköisyys riittäväksi koettuun kuntoutukseen oli kolminkertainen verrattuna niihin, jotka eivät olleet saaneet psykoterapiaa. Oman alueen terveydenhuollon palveluihin tyytyväisillä vastaava todennäköisyys oli kaksinkertainen verrattuna tyytymättömiin. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Psykoterapian ja oman alueen terveydenhuollon palveluita koskevan tyytyväisyyden yhteys riittäväksi koettuun toteutuneeseen kuntoutukseen masennuksen vuoksi. Vakioidut logistiset regressiomallit1, Odds ratiot (OR) ja 95 % LV:t.

 

 

  Malli 0: ikä+sukupuoli+koulutus Malli 1: 0+psykoterapia+tyytyväisyys palveluihin
Saanut psykoterapiaa
Ei 1,00 1,00
Kyllä 2,96 (2,31–3,78) 3,13 (2,40–4,09)
Tyytyväinen oman alueensa terveydenhuollon palveluihin
Ei 1,00 1,00
Kyllä 2,00 (1,52–2,61) 2,00 (1,51–2,64)

 

1Mallissa 0 on vakioitu ikä, sukupuoli ja koulutus, mallissa 1 näiden lisäksi psykoterapian saaminen ja tyytyväisyys palveluihin

 

Eri sairauksien vuoksi koettu kuntoutustarve ja toteutuneen kuntoutuksen riittävyys ovat tärkeitä mittareita kuntoutusjärjestelmän toimivuudelle.

Panostukset riittäviksi koettuihin ja eri väestöryhmien saatavilla oleviin kuntoutuspalveluihin maksavat itsensä takaisin vähentyneiden työkyvyttömyysmenojen ja terveydenhuollon kustannusten kautta.

 

Karoliina Koskenvuo
tutkimustiimin päällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Lue lisää:

Koskenvuo, K; Mattila, K; Koskenvuo, M. Masennuksen koettu kuntoutustarve väestössä. Health and Social Support (HeSSup) -tutkimuksen tuloksia. Työpapereita 104. Kela 2016.

 

Lähteet:

HS Mielipide 23.4.2016 ”Lyhyiden psykoterapioiden saanti ja rahoitus turvattava”.

Kelan tilastokatsaus 2015. Kuntoutuspsykoterapiasta Kelan toiseksi yleisin kuntoutusmuoto. 16.3.2015.

Kelan kuntoutustilastot 2016. Helsinki: Kela, 2016.