Nikotiini on Suomen myydyin lääkeaine

Nikotiini oli euromääräisesti tarkasteltuna myydyin yksittäinen lääkeaine Suomessa vuonna 2015. Sen tukkumyynti oli 47 miljoonaa euroa.

Nikotiinia vaikuttavana aineena sisältävät nikotiinikorvaushoitovalmisteet ovat Suomessa ylivoimaisesti käytetyimpiä tupakasta vieroituksen lääkkeitä. Nikotiinikorvaushoidon tehosta ja turvallisuudesta vieroituksen tukena on vankkaa näyttöä. Näiden valmisteiden käytön tarkoituksena on vähentää tupakoinnin lopetuksen aiheuttamia vieroitusoireita korvaamalla tupakkatuotteiden sisältämää nikotiinia. Siten valmisteet vapauttavat lopettajan voimavaroja kokonaisvaltaiseen tupakasta vieroitukseen.

Suomessa nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä laajennettiin vuonna 2006 apteekkien ulkopuolelle ruokakauppoihin, kioskeihin, huoltoasemille sekä edelleen vuonna 2007 ravintoloihin.

Nikotiinikorvaushoitovalmisteiden kulutus määriteltyinä vuorokausiannoksina mitattuna kaksinkertaistui ja euromääräinen tukkumyynti lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla vuosina 2005–2015 (kuvio 1).

 

 

Kuvio 1. Nikotiinikorvaushoitovalmisteiden kulutus määriteltyinä vuorokausiannoksina (DDD) ja tukkumyynti euroina vuosina 2005–2015 (Suomen Lääketilastot 2005–2015) (luvut eivät sisällä sähkösavuketuotteiden sisältämää nikotiinia).

 

Valmisteista enää 17 % myytiin apteekeista vuonna 2014.

Nikotiinin tukkuhintainen kustannus määriteltyä vuorokausiannosta kohti oli noussut kolmanneksen tarkastelujakson aikana (vuonna 2005 tukkuhintainen kustannus / DDD oli 1,68 € ja v. 2015 se oli 2,19 €/  DDD).

Korvaushoitovalmisteiden kulutus ei näytä vähentäneen tupakointia

Nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myynnin vapauttamista perusteltiin sillä, että valmisteiden lisääntynyt saatavuus lisää tupakoinnin lopettamista Suomessa. Näyttäisi kuitenkin siltä, ettei korvaushoitovalmisteiden kulutuksen kaksinkertaistuminen ole merkittävästi vähentänyt tupakointia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on seurannut vuosikymmenten ajan suomalaisten tupakoinnin kehitystä Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -kyselytutkimuksessaan (kuvio 2).

”Nikotiinikorvaushoitovalmisteiden
myyntikanavien laajentamisen vaikutusta
tupakointiin on vaikeaa arvioida.”

Tupakointi on vähentynyt Suomessa tasaisesti. Vuonna 2015 suomalaisista 14 % tupakoi päivittäin. Vuosina 2007–2015 Suomessa tupakoinnin vähentymistä on pyritty edistämään useilla lainsäädännöllisillä keinoilla, mukaan lukien säätämällä tupakkalain tavoitteeksi vuodesta 2012 lukien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Asenneilmapiiri on myös muuttunut aiempaa enemmän tupakointia vastustavaksi, ja sähkösavukkeiden tuoteryhmän suosio on lisääntynyt.

Siksi nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntikanavien laajentamisen vaikutusta tupakointiin on vaikeaa arvioida.

 

 

Kuvio 2. Suomalaisten tupakointi ja nikotiinikorvaushoidon käyttö tupakoinnin lopettamisyrityksissä kyselyä edeltäneenä vuonna tupakoineilla vastaajilla. (lähteenä Sotkanet-tietokanta; THL ja Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimusraportit vuosina 2005–2014)

 

Korvaushoitovalmisteiden käyttötarkoituksista tiedetään vähän

Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimusten mukaan nikotiinikorvaushoidon käyttö tupakoinnin lopettamisyrityksissä on lisääntynyt tupakoivista vastaajista noin kolmella prosenttiyksiköllä vuodesta 2005 vuoteen 2014.

Siksi voidaan arvioida, että nikotiinikorvaushoitovalmisteiden lisääntyneestä kulutuksesta merkittävä osa selittynee muulla kuin tupakoinnin lopettamisen tukemisella.

Tällä hetkellä on vähän tutkimustietoa siitä, mihin käyttötarkoituksiin suomalaiset käyttävät nikotiinikorvaushoitovalmisteita ja miksi niiden kulutus on kasvanut näin merkittävästi.

Nikotiinikorvaushoitoja saatetaan käyttää savukkeiden tilapäiseen korvaamiseen tai poltettujen savukkeiden määrän vähentämiseen. Osa käyttäjistä saattaa myös olla riippuvaisia korvaushoitovalmisteista.

”On epätarkoituksenmukaista käyttää valmisteita
muuhun kuin tupakoinnin lopettamisen tukemiseen.”

Tupakoinnin lopettaminen on pitkäjänteisyyttä vaativa elämäntapamuutos, johon kuuluvat repsahdukset ja retkahdukset. Vaikka tupakasta vieroituksen lääkehoidolla voidaankin tukea lopettamisyrityksen onnistumista, on lääkehoito vain harvoin ratkaisevaa tupakasta vieroituksessa.

Nikotiinikorvaushoitovalmisteita käytetään myös tupakkariippuvuuteen nähden riittämättömillä annoksilla, liian lyhyen aikaa tai väärällä käyttötekniikalla.

Korvaushoitovalmisteiden myynnin kasvu ei ole heijastunut merkittävällä tavalla tupakoinnin vähentymiseen ja siten tuonut toivottuja terveysvaikutuksia. Vastaavaa kehitystä on havaittu muissa maissa, joissa valmisteiden myynti on vapautettu.

Vaikka nikotiinikorvaushoitovalmisteet ovat aina tupakkatuotteita turvallisempia, on silti epätarkoituksenmukaista käyttää valmisteita muuhun kuin tupakoinnin lopettamisen tukemiseen. Epätarkoituksenmukaisessa lääkehoidossa myös potilaan rahat menevät hukkaan.

 

Terhi Kurko
erikoistutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Leena K. Saastamoinen
erikoistutkija, Kela
etunimi.k.sukunimi@kela.fi