Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Asumistuen kohoavat kustannukset – miten yleisen asumistuen vuoden 2015 lakiuudistus vaikutti?

Julkaistu 29.8.2016

Viime päivinä keskustelua ovat herättäneet asumisen tukien lisääntyvät kustannukset (ks. esim. Helsingin Sanomat 21.8.2016).

Viime vuonna Kela maksoi asumisen tukia (yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus) yhteensä 1,7 miljardia euroa. Yleisen asumistuen kustannukset olivat yli puolet näistä kokonaiskustannuksista. Yleisen asumistuen kustannukset kasvoivat tukilajeista eniten vuoteen 2014 verrattuna, noin 24 prosenttia. (Kela 2016.)

Yleisen asumistuen uudistus 2015

Vuoden 2015 alussa yleisen asumistuen lainsäädäntö uudistui melko mittavasti (HE 52/2014). Lakimuutoksen myötä yleinen asumistuki yksinkertaistui. Esimerkiksi asunnon pinta-alan ja valmistumisvuoden vaikutus asumistuen suuruuteen lakkasi. Asumistuen tasoa nostivat omavastuuosuuksien alentaminen ja hyväksyttävien enimmäisasumismenojen korotus.

Vuoden 2015 syyskuun alusta tuli voimaan vielä yleisen asumistuen ansiotulovähennys. Se tarkoittaa, että jokaisen ruokakunnan jäsenen yhteenlasketut palkka-, yrittäjä- ja maataloustulot 300 euroon saakka eivät vaikuta asumistuen suuruuteen.

Asumistuen uudistus ei näkynyt yhtäkkisenä kustannusten nousuna tammikuussa 2015, vaan kustannukset kasvoivat edellisvuotta nopeammin tasaisesti vuoden 2015 aikana (ks. alla olevassa kuviossa yhtenäinen viiva).

Tämä johtuu siitä, että siirtymäsäännösten mukaan tuensaajat siirtyivät vanhan lain piiristä asteittain nykyisen lain piiriin normaalien asumistuen tarkistusten myötä: asumistuen taso tarkistetaan vuoden välein, jos ruokakunnan elämäntilanteessa tai tulotasossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta sillä välin.

Graafi: Yleisen asumistuen säännöllisten tukien kuukausittaiset kustannukset 1/2012 – 6/2016 ja arvio kustannusvälistä, jolla kustannukset olisivat ilman vuoden 2015 lakiuudistusta. Kuvasta näkee, että yleisen asumistuen kustannukset olisivat kasvaneet ilman asumistukiuudistusta noin 20 miljoonaa euroa vähemmän.
 

Kuvio 1. Yleisen asumistuen säännöllisten tukien kuukausittaiset kustannukset 1/2012 – 6/2016 ja arvio kustannusvälistä, jolla kustannukset olisivat ilman vuoden 2015 lakiuudistusta.

Ilman uudistusta kustannukset olisivat noin 20 prosenttia pienemmät

Mielenkiintoinen kysymys kuuluu: millainen olisi ollut yleisen asumistuen kustannuskehitys, jos lakimuutosta ei olisi vuonna 2015 tehty? Kuviossa vaaleammalla sinisellä merkitty alue kuvaa väliä, jolla asumistuen kustannusten arvioidaan olevan ilman lakiuudistusta.

Esimerkiksi nyt kesäkuussa asumistuen säännöllisten maksujen kustannukset olivat 87 miljoonaa euroa. Ilman lakimuutosta arvio kustannuksille olisi 66–73 miljoonaa euroa.

Ilman lakiuudistusta kustannukset olisivat siis 16–24 prosenttia nykyistä pienemmät.

”Ilman lakiuudistusta kustannukset olisivat

On hyvä huomata, että kyseessä on niin sanottu staattinen kustannusvaikutusarvio. Se ei ota huomioon esimerkiksi tuensaajien muuttohalukkuutta tai vuokranantajien toimia lakimuutoksen seurauksena.

Kuinka kustannusvaikutusarvio saatiin?

Arvio saatiin hyödyntämällä SISU-mikrosimulointimallia (ks. lisätietoja Tilastokeskuksen verkkosivuilta) ja Kelassa olevia yleisen asumistuen maksutasoisia tilastointirekistereitä.

Mukaan analyysiin otettiin kaikki säännölliset yleisen asumistuen maksut vuoden 2012 tammikuusta vuoden 2016 kesäkuuhun. Säännöllisillä maksuilla tarkoitetaan kuukauden alussa maksettavia tukia; mukana eivät siis ole takautuvasti maksetut tuet tai maksujen takaisinperinnät. Analyysi on kohdistettu pelkästään säännöllisiin maksuihin, koska se selkeyttää simulointilaskelmia.

Esimerkiksi vuonna 2015 yleisen asumistuen kokonaiskustannuksista säännöllisten tukien maksut kattoivat 92 prosenttia.

Vuoden 2015 alusta alkaen kaikille niille ruokakunnille, jotka olivat saaneet tukea nykyisen asumistukilain mukaisesti, simuloitiin SISU-mallin lakimakroja hyödyntäen myös vanhan lain mukaisen asumistuen suuruus.

Koska nykylain mukaisen asumistuen ratkaisua varten ei enää tarvita kaikkea sitä tietoa esimerkiksi asumisolosuhteista kuin vanhan lain tapauksessa vielä tarvittiin, näitä tietoja ei enää myöskään kerry Kelan rekistereihin, eikä niitä voi käyttää simuloinnissa.

Oleellisin näistä tiedoista on asunnon valmistumisvuosi, joka ei enää nykyisin vaikuta asumistukeen, mutta vanhan lain mukaan vielä vaikutti. Mitä vanhemmassa asunnossa ruokakunta asui, sitä pienempi neliövuokra asunnossa sallittiin.

Simuloinnissa asia ratkaistiin niin, että vanhan lain mukaisen asumistuen suuruus simuloitiin olettaen erikseen sekä matalin sallittu neliövuokrataso että suurin sallitulla neliövuokrataso. Näin saatiin väli, jossa vanhan lain mukainen asumistuki vaihtelisi.

Elina Ahola
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähteet

HE 52/2014. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain muuttamisesta.

Helsingin Sanomat 21.8.2016: Valtio kustantaa yhä useamman kodin – asumistukijärjestelmä natisee, kun työssäkäyvillä ei ole varaa vuokraan.

Kela. Asumistukia maksettiin 1,7 miljardia euroa vuonna 2015. Helsinki: Kela, Tilastokatsaus, 11.2.2016.

SISU-mikrosimulointimalli. Tilastokeskus.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin