Lomakausi näkyy yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksissa

Created with Sketch. 27.7.2016
Created with Sketch.
Blomgren Jenni

Jaa artikkeli Lomakausi näkyy yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksissa sosiaalisessa mediassa

Yksityisiä terveyspalveluita tarjoavilla ovi käy kesällä harvemmin kuin muina kuukausina. Tämä on tietysti selvää, sillä kesällä sairastetaan vähemmän kuin talven nuha- ja influenssakautena. Lisäksi kesällä lomailevat sekä lääkärit että potentiaaliset potilaat, ja ei-kiireellisten vaivojen hoito jää odottamaan lomien jälkeistä aikaa.

Väestöstä vajaa kolmannes, 29 prosenttia, kävi vähintään kerran yksityislääkärillä vuonna 2014, samoin vuonna 2015. Kuukausittainen lääkärissä käyneiden osuus väestöstä on vuosina 2014–2016 ollut keskimäärin 4,6 %, mutta eri vuodenaikojen välillä on selvää vaihtelua.

Kuviossa 1 on kuukausikohtainen aikasarja, joka esittää yksityislääkärikäynneistä Kela-korvausta saaneiden osuudet ikäluokittain aikavälillä tammikuu 2014 – kesäkuu 2016. Luvut on laskettu Kelan tietojen perusteella. Kuukausittaisia lukuja ei voi laskea yhteen, sillä samat ihmiset voivat käydä lääkärillä useampana kuukautena vuoden aikana.

 

Kuvio 1. Yksityislääkärikäynneistä Kela-korvausta saaneiden osuus väestöstä ikäryhmittäin 1/2014–6/2016 (%)

160727 blomgren-kuvio1a

Kausivaihtelu jyrkintä pikkulapsilla

Talven nuha- ja influenssakausi näkyy kuviossa selvästi, vaikka eri vuosina huippukuukaudet ovat osuneet hiukan eri kohtiin. Heinä–elokuu on hiljaisinta aikaa.

Jyrkintä kausivaihtelu on aivan pienillä lapsilla (0–4-vuotiaat), ja heillä yksityislääkäripalveluita käyttäneiden osuudet ovat tässä vertailussa esitetyistä ikäluokista suurimmat. Pikkulapsista suurella osalla on yksityisiä sairauskuluvakuutuksia, ja flunssakaudella nuhakuumeet ja korvatulehdukset hoidetaankin usein yksityislääkärin vastaanotolla.

Varsin suurta kausivaihtelu on myös 65–84-vuotiailla, jotka niin ikään ovat talvikauden sairastelulle altis ikäryhmä.

Kaikkein vanhimmilla (85 vuotta täyttäneet) yksityislääkärillä käymisen alttius on nuorempaa ikäryhmää pienempi, sillä vaikka tämänikäiset sairastavat paljon, suuri osa iäkkäimmistä lienee terveyskeskusten vakioasiakkaita ja myös lääkärikäynnit hoituvat siten useammin julkisella puolella. Lisäksi iäkkäimmistä suuri osa on jonkinlaisen pitkäaikaisasumisen piirissä, eivätkä he siten juuri käytä sairausvakuutuksen korvaamia terveyspalveluita.

Lääkärikäynneistä harvimmin korvausta elokuussa

Yksityislääkäripalveluista maksetaan harvimmin korvauksia elokuussa. Ensi näkemältä vaikuttaa jossain määrin yllättävältä, että elokuussa on vielä hiljaisempaa kuin heinäkuussa, koska heinäkuun tiedetään olevan Suomessa yleisin lomakuukausi. Tietojen tulkinnassa on kuitenkin merkille pantavaa se, että tilasto perustuu nimenomaan Kela-korvausten maksupäivään. Vaikka suuri osa korvauksista hoituu suorakorvauksena suoraan lääkäriasemalla, kaikki yksityislääkärit eivät ole suorakorvauksen piirissä. Tällöin asiakkaat hakevat korvausta Kelasta erikseen, ja korvaus maksetaan tilille jonkin verran käynnin jälkeen.

Siten todennäköinen osaselitys elokuun kaikkein pienimmille osuuksille on se, että vaikka elokuussakin vielä lomaillaan, myös heinäkuun vähäinen käyntimäärä näkyy viiveellä elokuun maksutilastossa, kun jälkikäteen maksettavia korvauksia on keskimääräistä kuukautta vähemmän.

Vastaavasti tammikuussa havaitaan pieni notkahdus lääkärissä käyneiden osuuksissa ympäröiviin kuukausiin verrattuna. Selitys lienee osittain sama kuin kesäaikaan. Tammikuun alkuviikko on monilla loma-aikaa, samoin joulukuun loppu. Joulukuun lopun käyntien vähäisyys voi näkyä viiveellä tammikuun korvaustiedoissa siltä osin, kun korvauksia haetaan ja maksetaan vasta jälkikäteen.

Pienillä lapsilla tammikuuilmiö ei näy. Tästä voi päätellä, että lasten lääkärikäyntiä vaativat sairaudet ovat pääosin akuutteja – aikuisilla sen sijaan käynnit liittyvät kiireellisten tarpeiden lisäksi kiireettömämpiin vaivoihin, joiden selvittely voi odottaa sopivampaa hetkeä loma-ajan jälkeen.

Hampaita hoidatetaan ennen vuodenvaihdetta tai keväällä

Yksityisestä hammashoidosta on viime vuosina saanut korvausta noin 20 % väestöstä vuosittain. Kuviossa 2 esitetään aikasarja yksityisestä hammashoidosta korvauksia saaneista.

Hammashoidossa kausivaihtelu on samantyyppistä kuin lääkärikäynneissä. Kesäkauden pudotus näkyy selvästi kaikissa yli 25-vuotiaiden ikäryhmissä. Samoin hammashoidossa näkyy lääkärikäynneissäkin havaittu notkahdus tammikuussa.

45–64- ja 65–84-vuotiaiden ikäryhmissä yksityisten hammashoitopalveluiden kuukausittainen käyttäjäosuus on korkeimmillaan ja näissä kahdessa ikäryhmässä keskenään lähes identtinen. Hammashoidon korvauksia saadaan yleisimmin loka–joulukuussa sekä maalis–kesäkuussa.

 

160727 blomgren-kuvio2

Kuvio 2. Yksityisestä hammashoidosta Kela-korvausta saaneiden osuus väestöstä ikäryhmittäin 1/2014–6/2016 (%)

 

Yksityisestä hammashoidosta saa korvauksia vain hyvin harva pikkulapsi. Alle kouluikäiset lapset ovat neuvolajärjestelmän kautta kattavasti julkisen hammashoidon piirissä, ja kouluikäisilläkin julkinen hammashoito toimii hyvin.

0–4-vuotiaissakin yksityisen hammashoidon korvauksensaajia tosin on joka kuukausi joitakin kymmeniä, mutta väestöön suhteutettuna käyttäjien osuus pyöristyy nollaan. 5–9-vuotiaista korvauksia saa kuukausittain noin yksi tuhannesta.

Korvausten leikkaukset eivät näy aikasarjassa

Vuonna 2015 hammashoidon Kela-korvattavuutta rajoitettiin siten, että tarkastuksesta voi saada korvausta vain joka toinen vuosi. Vuoden 2016 alusta yksityislääkärikäyntien ja yksityisen hammashoidon korvaustaksoja alennettiin tuntuvasti hallituksen säästöesityksen mukaisesti.

Ainakaan silmämääräisesti arvioiden leikkaukset eivät kuitenkaan näyttäisi olennaisella tavalla vähentäneen yksityislääkärissä ja yksityisessä hammashoidossa käyneiden osuuksia. Hammashoidon osalta voi tarkkaan katsoen kenties havaita aivan pientä alenemaa käyttäjäosuuksissa vuoden 2016 alussa aiempaan verrattuna, mutta muutos voi mennä myös satunnaisuuden piikkiin.

Vaikka koko väestössä ei näy suuria muutoksia, korvausten heikennys on kuitenkin saattanut vähentää yksityisen hoidon käyttöä etenkin pienituloisilla. Kelassa syksyllä käynnistyvässä hankkeessa selvitetään, onko Kela-korvausten pieneneminen vaikuttanut yksityisen sairaanhoidon käyttöön eri tavalla eri väestöryhmissä.

Kelan tiedot käsittävät ainoastaan yksityisen sairaanhoidon käynnit, joista on maksettu Kela-korvausta. Julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon puolelle suuntautuneista käynneistä ei ole saatavilla vastaavanlaisia maan kattavia tietoja. On kuitenkin oletettavaa, että samantyyppinen kausivaihtelu lääkärikäynneissä näkyy myös niissä, sillä taustalla vaikuttavat samanlaiset tekijät, kuten lomakausi ja flunssakausi.

 

Jenni Blomgren
VTT, tutkimustiimin päällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi