Millaisia vaikutuksia toimeentulotuen Kela-siirrolla?

Created with Sketch. 29.4.2016
Created with Sketch.
Rajavaara Marketta
Created with Sketch.
Ylikännö Minna

Jaa artikkeli Millaisia vaikutuksia toimeentulotuen Kela-siirrolla? sosiaalisessa mediassa

Eduskunnan maaliskuussa 2015 tekemällä päätöksellä perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen kuntien vastuulle. Uudistuksella ei ole tarkoitus muuttaa toimeentulotuen tasoa eikä myöntämisperusteita.

Tiistaina 19.4.2016 julkaistiin Sosiaalibarometri 2016. Tämä SOSTE:n erityiskatsaus toimeentulotuesta ja sote-uudistuksesta perustuu kyselyyn, joka lähetettiin Manner-Suomen kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon johtajille, sosiaalityöntekijöille sekä Kelan edustajille. Kyselyyn saatiin 373 vastausta, joista Kelan osuus oli 12 prosenttia (45 vastaajaa). Seuraava toimeentulotuen Kela-siirtoa käsittelevä erityiskatsaus julkaistaan vuonna 2018.

Valtaosa kyselyyn vastanneista pitää eduskunnan päätöstä perustoimeentulotuen siirtämisestä Kelaan onnistuneena. Uudistuksen halutaan lisäävän kansalaisten yhdenvertaisuutta ja poistavan kuntakohtaiset erot etuuden myöntämisessä. Lisäksi uudistuksen toivotaan vähentävän viranomaisten päällekkäistä työtä ja mahdollistavan asioinnin yhdellä luukulla.

Vastanneiden asiantuntijoiden käsitykset toimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksista ovat kiinnostavia. Yli puolet arvioi, että toimeentulotukiasiakkaiden tarve asioida luukulta toiselle vähenee uudistuksen myötä. Toisaalta useat kyselyyn vastanneet ovat huolissaan kahden luukun palveluun siirtymisestä.

Kelan ja kuntien yhteistyön pitää sujua

Toimeentulotuen asiakaskunta on heterogeeninen, ja molemmat arviot voivat olla oikeita. Vuonna 2012 lähes puolet kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sai myös täydentävää ja/tai ehkäisevää toimeentulotukea (Ahola 2015). Osa asiakkaista tarvitsee vain tilapäistä taloudellista apua, ja osa heistä tarvitsee monialaista ja pitkäkestoista tukea taloudellisen avun ohella. Edellisen perusteella noin puolet asiakkaista selvinnee jatkossa asioimalla yhdellä luukulla ja puolet päätynee useammalle luukulle. Ensimmäisen asiakasryhmän palvelua toimeentulotuen Kela-siirto varmasti parantaa, ja jälkimmäiselle asiakasryhmälle ei toivoisi uudistuksesta tulevan ainakaan suurta haittaa.

Kyselyyn vastanneet kuntien asiantuntijat ovat huolissaan kiireellistä apua tarvitsevista sekä asiakkaista, jotka eivät halua vastaanottaa apua tarpeestaan huolimatta. Asiakkaan on helppo syrjäytyä omasta halustaan Kela-siirron jälkeen. Sosiaali- ja terveysjohtajista 69 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 79 prosenttia ennakoi siirrolla olevan kielteisiä vaikutuksia osalle väestöstä. Kelassa tilannetta ei pidetä yhtä vakavana. Kuntien asiantuntijat pelkäävät sitäkin, että heille ohjautuu Kelasta runsaasti asiakkaita, joilla ei tosiasiassa ole tarvetta sosiaalityölle.

Usean luukun palvelu edellyttää Kelan ja kuntien toimivaa yhteistyötä. Ongelmia syntyy, jos yhteiset toimintatavat ontuvat tai Kelassa ei kyetä arvioimaan asiakkaan palvelutarpeita. On tärkeää, että Kelan ja kuntien kesken kyetään luomaan yhteinen näkemys siitä, miten asiakkaan sosiaalityön tarve tunnistetaan ja milloin hänet ohjataan kunnan palveluihin.

Perustoimeentulotuen siirto Kelaan vähentänee leimaavuutta

Toimeentulotuki turvaa välttämätöntä toimeentuloa, ja sen tulee myös edistää asiakkaan elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukeen liittyvä etuusharkinta on uutta Kelassa ja vaatii pitkäjänteistä asiakkuusprosessien kehittämistä.  Kunnissa on erilaisia ohjeistuksia siitä, millaisia kustannuksia toimeentulotuesta voidaan kattaa. Nyt nämä kuntien ohjeistukset kootaan yhdeksi Kelan etuusohjeeksi. Tehtävä ei ole helppo, sillä täysin yhdenmukaisia myöntämisperusteita on vaikea määritellä. Jatkossakin etuuden tulee olla kunkin asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen harkittu, ja sen tulee ottaa huomioon alueellisia ja paikallisia eroja esimerkiksi asumisen kustannuksissa.

Toimeentulotuen Kela-siirtoa on perusteltu sillä, että tuen hakeminen helpottuu ja tuen saannin leimaavuus vähenee. Alikäytön vähenemisestä aiheutuvaa kustannusten kasvua ei kuitenkaan haluttaisi. Sosiaalibarometrin kyselyn vastanneiden mielestä toimeentulotuen Kela-siirto voi leimautumisen vähenemisen kautta nopeuttaa toimeentulotukeen turvautumista ja samalla ehkäistä ongelmien syvenemistä ja kasautumista. Tällaiset vaikutukset olisivat yksilöiden ja yhteiskunnan näkökulmasta myönteisiä.

Päättäessään perustoimeentulotuen Kela-siirrosta eduskunta edellytti, että uudistuksen vaikutuksia toimeentulotukea saavien määrään, toimeentulotukijaksojen kestoon ja toimeentulotuen kustannuksiin seurataan. Lisäksi tulee arvioida sitä, tukeeko uudistus tuen luonnetta väliaikaisena, itsenäistä suoriutumista edistävänä ja syrjäytymistä ehkäisevänä taloudellisena etuutena.

Tutkimus on vahvasti mukana

Kelassa on ryhdytty toimeentulotuen Kela-siirron tutkimukseen. Tutkimusta kohdennetaan uudistuksen vaikutuksiin, etuuden käytön muutoksiin, harkinnan toteutumiseen sekä työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksiin. Tutkimusaineistot kootaan rekistereistä, asiakkailta ja toimihenkilöiltä kyselemällä sekä laadullisin aineistoin. Tutkimuksen yhteistyötahoja ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja yliopistot.

Rekisteriaineistojen käytettävyyden kannalta Kela-siirron vaikutusten tutkiminen ei ole ihan yksinkertaista. Toimeentulotuen tilastointi perustuu kuntien Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle antamiin tietoihin, ja jatkossa tilastointi muuttuu. Ennen–jälkeen tutkimusasetelmat jäävät pakostakin karkeiksi.

Tutkimustieto Kela-siirrosta on ensiarvoista, sillä uudistus on merkittävä sekä toimeentuloturvan että sosiaalipalveluiden kehittämisen näkökulmasta. Uudistus ei saa heikentää heikoimmin pärjäävien asemaa yhteiskunnassa. Tämä edellyttää sekä hyvää valmistelua että toimeenpanon seurantaa ja arviointia.

Minna Ylikännö
Johtava tutkija, Totu-tutkimuksen koordinaattori, Kelan tutkimusryhmä
Ma. yliopistonlehtori, Turun yliopisto
Twitter: @MYlikanno

Marketta Rajavaara
Johtava tutkija, Kelan tutkimusryhmä
Professori, Helsingin yliopisto

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähteitä: