Eduskunnan maaliskuussa 2015 tekemällä päätöksellä perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen kuntien vastuulle. Uudistuksella ei ole tarkoitus muuttaa toimeentulotuen tasoa eikä myöntämisperusteita.
Tiistaina 19.4.2016 julkaistiin Sosiaalibarometri 2016. Tämä SOSTE:n erityiskatsaus toimeentulotuesta ja sote-uudistuksesta perustuu kyselyyn, joka lähetettiin Manner-Suomen kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon johtajille, sosiaalityöntekijöille sekä Kelan edustajille. Kyselyyn saatiin 373 vastausta, joista Kelan osuus oli 12 prosenttia (45 vastaajaa). Seuraava toimeentulotuen Kela-siirtoa käsittelevä erityiskatsaus julkaistaan vuonna 2018.
Valtaosa kyselyyn vastanneista pitää eduskunnan päätöstä perustoimeentulotuen siirtämisestä Kelaan onnistuneena. Uudistuksen halutaan lisäävän kansalaisten yhdenvertaisuutta ja poistavan kuntakohtaiset erot etuuden myöntämisessä. Lisäksi uudistuksen toivotaan vähentävän viranomaisten päällekkäistä työtä ja mahdollistavan asioinnin yhdellä luukulla.
Vastanneiden asiantuntijoiden käsitykset toimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksista ovat kiinnostavia. Yli puolet arvioi, että toimeentulotukiasiakkaiden tarve asioida luukulta toiselle vähenee uudistuksen myötä. Toisaalta useat kyselyyn vastanneet ovat huolissaan kahden luukun palveluun siirtymisestä.
Kelan ja kuntien yhteistyön pitää sujua
Toimeentulotuen asiakaskunta on heterogeeninen, ja molemmat arviot voivat olla oikeita. Vuonna 2012 lähes puolet kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sai myös täydentävää ja/tai ehkäisevää toimeentulotukea (Ahola 2015). Osa asiakkaista tarvitsee vain tilapäistä taloudellista apua, ja osa heistä tarvitsee monialaista ja pitkäkestoista tukea taloudellisen avun ohella. Edellisen perusteella noin puolet asiakkaista selvinnee jatkossa asioimalla yhdellä luukulla ja puolet päätynee useammalle luukulle. Ensimmäisen asiakasryhmän palvelua toimeentulotuen Kela-siirto varmasti parantaa, ja jälkimmäiselle asiakasryhmälle ei toivoisi uudistuksesta tulevan ainakaan suurta haittaa.
Kyselyyn vastanneet kuntien asiantuntijat ovat huolissaan kiireellistä apua tarvitsevista sekä asiakkaista, jotka eivät halua vastaanottaa apua tarpeestaan huolimatta. Asiakkaan on helppo syrjäytyä omasta halustaan Kela-siirron jälkeen. Sosiaali- ja terveysjohtajista 69 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 79 prosenttia ennakoi siirrolla olevan kielteisiä vaikutuksia osalle väestöstä. Kelassa tilannetta ei pidetä yhtä vakavana. Kuntien asiantuntijat pelkäävät sitäkin, että heille ohjautuu Kelasta runsaasti asiakkaita, joilla ei tosiasiassa ole tarvetta sosiaalityölle.
Usean luukun palvelu edellyttää Kelan ja kuntien toimivaa yhteistyötä. Ongelmia syntyy, jos yhteiset toimintatavat ontuvat tai Kelassa ei kyetä arvioimaan asiakkaan palvelutarpeita. On tärkeää, että Kelan ja kuntien kesken kyetään luomaan yhteinen näkemys siitä, miten asiakkaan sosiaalityön tarve tunnistetaan ja milloin hänet ohjataan kunnan palveluihin.
Perustoimeentulotuen siirto Kelaan vähentänee leimaavuutta
Toimeentulotuki turvaa välttämätöntä toimeentuloa, ja sen tulee myös edistää asiakkaan elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukeen liittyvä etuusharkinta on uutta Kelassa ja vaatii pitkäjänteistä asiakkuusprosessien kehittämistä. Kunnissa on erilaisia ohjeistuksia siitä, millaisia kustannuksia toimeentulotuesta voidaan kattaa. Nyt nämä kuntien ohjeistukset kootaan yhdeksi Kelan etuusohjeeksi. Tehtävä ei ole helppo, sillä täysin yhdenmukaisia myöntämisperusteita on vaikea määritellä. Jatkossakin etuuden tulee olla kunkin asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen harkittu, ja sen tulee ottaa huomioon alueellisia ja paikallisia eroja esimerkiksi asumisen kustannuksissa.
Toimeentulotuen Kela-siirtoa on perusteltu sillä, että tuen hakeminen helpottuu ja tuen saannin leimaavuus vähenee. Alikäytön vähenemisestä aiheutuvaa kustannusten kasvua ei kuitenkaan haluttaisi. Sosiaalibarometrin kyselyn vastanneiden mielestä toimeentulotuen Kela-siirto voi leimautumisen vähenemisen kautta nopeuttaa toimeentulotukeen turvautumista ja samalla ehkäistä ongelmien syvenemistä ja kasautumista. Tällaiset vaikutukset olisivat yksilöiden ja yhteiskunnan näkökulmasta myönteisiä.
Päättäessään perustoimeentulotuen Kela-siirrosta eduskunta edellytti, että uudistuksen vaikutuksia toimeentulotukea saavien määrään, toimeentulotukijaksojen kestoon ja toimeentulotuen kustannuksiin seurataan. Lisäksi tulee arvioida sitä, tukeeko uudistus tuen luonnetta väliaikaisena, itsenäistä suoriutumista edistävänä ja syrjäytymistä ehkäisevänä taloudellisena etuutena.
Tutkimus on vahvasti mukana
Kelassa on ryhdytty toimeentulotuen Kela-siirron tutkimukseen. Tutkimusta kohdennetaan uudistuksen vaikutuksiin, etuuden käytön muutoksiin, harkinnan toteutumiseen sekä työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksiin. Tutkimusaineistot kootaan rekistereistä, asiakkailta ja toimihenkilöiltä kyselemällä sekä laadullisin aineistoin. Tutkimuksen yhteistyötahoja ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja yliopistot.
Rekisteriaineistojen käytettävyyden kannalta Kela-siirron vaikutusten tutkiminen ei ole ihan yksinkertaista. Toimeentulotuen tilastointi perustuu kuntien Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle antamiin tietoihin, ja jatkossa tilastointi muuttuu. Ennen–jälkeen tutkimusasetelmat jäävät pakostakin karkeiksi.
Tutkimustieto Kela-siirrosta on ensiarvoista, sillä uudistus on merkittävä sekä toimeentuloturvan että sosiaalipalveluiden kehittämisen näkökulmasta. Uudistus ei saa heikentää heikoimmin pärjäävien asemaa yhteiskunnassa. Tämä edellyttää sekä hyvää valmistelua että toimeenpanon seurantaa ja arviointia.
Minna Ylikännö
Johtava tutkija, Totu-tutkimuksen koordinaattori, Kelan tutkimusryhmä
Ma. yliopistonlehtori, Turun yliopisto
Twitter: @MYlikanno
Marketta Rajavaara
Johtava tutkija, Kelan tutkimusryhmä
Professori, Helsingin yliopisto
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi
Lähteitä:
- Ahola, E. Kaikki tuet yhdeltä luukulta? Kelan eri etuuksien ja toimeentulotuen eri lajien saamisen päällekkäisyys vuoden 2012 aineiston perusteella. Kelan työpapereita 84. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2015.
- Mikkola, H, Ylikännö M. Sosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille. Esitys 19.5.2016 Sosiaalibarometri 2016 -julkaisutilaisuudessa.
- Sosiaalibarometri 2016. Erityiskatsaus toimeentulosta ja sote-uudistuksesta. Eronen A, Lehtinen T, Londén P, Perälahti A. Helsinki: SOSTE, 2016.
Kumpa harkinnanvaraisissakin olisi yhdenmukaisuus. Esim. Jyväskylässä lasten tapaamista tuetaan toteutuneiden päivien mukaan, mutta Äänekoskella 4vrk/kk ja vain ruuan verran (49% toimeentulotuen iänmukaisesta taulukosta, per pvä). Yhteishuoltajuus on koetuksella.
Miettikääs, että kela nosti toimeentulotuessa huomioitavia asumiskuluja 2 henkilöltä 30e ja laski 60e yhdeltä henkilöltä! Eli odotettavissa on päihdekäyttöä, ryöstöjä, varkauksia, murtoja ja itsemurhia. Täältä ei ainakaan saa enää asuntoa joka olisi riittävä omiin tarpeisiin ja johon olisi varaa myös maksaa vuokra, sähkö ja vesi. Sen jälkeen myös eläminen. Kiitos kela. Toivottavasti kaikki nämä päättäjät menettävät kaiken mitä heillä on elämässään, eivätkä saa mistään koskaan apua. Toivon sitä koko sydämestäni.
“Täältä ei ainakaan saa enää asuntoa joka olisi riittävä omiin tarpeisiin ja johon olisi varaa myös maksaa vuokra, sähkö ja vesi. Sen jälkeen myös eläminen. ”
Jos asuntoa ei paikkakunnalla toimeentulotuen mukaisella normilla löydy, voi hakemukseen tai mahdollisesta päätöksestä tehtävään valitukseen varmaan liittää tiedot siitä, mihin hintaan asuntoja löytyy omalta paikkakunnalta. Jos Kelassa toimeentulotuen asumismenonormit jatkossa muodostetaan asumistuen vuokrien mediaaneista, niin ne luvut ovat ainakin joillain pienillä omistusasuntovaltaisilla paikkakunnilla tilastollisesti välillä harhaanjohtaviakin, kun asumistukea saavien vuokra-asujien määrät ovat joissain kunnissa varsin pieniä – eikä vuokra-asuntoja ole välttämättä edes juuri vapaina ainakaan oman kokoisen kotitalouden kohdalla. Mutta jos tilanne on se, asian voi dokumentoida päätöksestä tehtävään valitukseen ja kopioida siihen tiedot siitä, millä hinnalla omalta paikkakunnalta asuntoja edullisimmillaan on edullisimmillaan saatavissa esim. kunnan vuokra-asunnoista ja etuovi.comin vuokra-asuntotarjonnassa. Mahdollisesti Kela joutuu jonkin verran täsmentelemään tulevan vuoden aikana asumistukitilastojen pohjalta tehtävien huomioitavien asumiskulujen määräarvioita ainakin joidenkin kuntien kohdalla niissä tilanteissa, joissa kyseinen laskentatapa antaa ilmiselvästi harhaanjohtavia tietoja paikkakunnan hintatasosta. Mutta asiaan liittyvät kysymykset selkenevät varmaan ensi vuonna, kun Kelaan alkaa kertyä tietoja siitä, millaisia asumiskustannuksia missäkin kunnissa toimeentulohakemusten yhteydessä ilmoitellaan.
Tuosta asiasta löysin Kelan edustajan 30.11.2016 antaman lausunnon, jossa vahvistetaan, että mikäli edullisempaa asuntoa ei löydy, Kela hyväksyy Kelan muutoin voimassa olevaa normia suuremmatkin menot:
“Osalla uusista asiakkaista asumismenot ovat Kelan normia suuremmat. Tällöin Kela arvioi, tarvitseeko asiakas lain mukaan nykyistä asuntoaan. Jos ei tarvitse, hänen tulee etsiä edullisempi asunto. Asiakkaan asema on kuitenkin turvattu: jos edullisempaa asuntoa ei löydy, Kela hyväksyy suuremmatkin menot.”
http://www.soste.fi/ajankohtaista/sosteblogi/hyvinvoivat-ihmiset/kelan-vastine-sosten-blogiin-toimeentulotuen-kela-normista.html
“Ensimmäisen asiakasryhmän palvelua toimeentulotuen Kela-siirto varmasti parantaa, ja jälkimmäiselle asiakasryhmälle ei toivoisi uudistuksesta tulevan ainakaan suurta haittaa.”
Ei tuo ihan varma asia ole. Katselin taannoin huvikseni Kelan erään kelan yleisen tukimuodon saamistilastoja eri kunnissa ja vertailin tuloksia Kelan toimipisteverkostoon. Kiitos Kelan, se on julkaissut tiedot tukien maksamisesta kunnittain, ja toimipisteverkoston tiedotkin löytyivät. Vertailun tulos oli aika masentava. Niissä kunnissa, missä oli Kelan oma toimipiste, oli tukea myönnetty huomattavasti useammalle kuin niissä kunnissa, joissa Kelalla joko ei ollut toimipistettä tai joissa oli ns. “yhteispalvelupiste”, eli mahdollisuus jättää lomakkeita, mutta ei neuvontaa. Käytännössä useampi kymmenen kuntaa tukea vähiten saaneimmasta päästä oli sellaisia, joissa ei ollut laajan aukioloajan Kelan omaa toimistoa. Joissain näistä kunnista oli joitain tunteja viikossa auki olevia toimipisteitä, mutta harvassa oli niitäkään.
Vastaavasti saattaa käydä toimeentulotuen osalta: tuen hakeminen saattaa Kela-siirron myötä yleistyä Kelan toimistopaikkakunnilla, mutta tuki saattaa jäädä alihaetuksi niillä paikkakunnilla, joissa ei Kelan toimipistettä ole. Köyhimmistä osa on autottomia, eikä joukkoliikennettä vailla olevilla paikkakunnilla edes pysty matkaamaan Kelan toimipisteisiin toisiin kuntiin. Sitä, että yleistyykö toimeentulotuen hakeminen muita enemmän niissä paikoissa, joissa on Kelan toimipisteeseen lyhyt etäisyys, voisi varmaan Kela-siirtoon liittyvissä tutkimuksissakin käsitellä yhtenä kysymyksenä.
Tutkijat kiittävät hyvistä kommenteista! Mitä tulee asumisen kustannusten korvaamiseen, kannattaa tututusta toimeentulotuen sivustoon Kela.fi:ssä (http://www.kela.fi/toimeentulotuki). Alueellinen vaihtelu toimeentulotuen myöntämisessä oli yksi peruste perustoimeentulotuen siirrolle Kelaan ja sitä tullaan seuraamaan, kun arvioidaan Kela-siirron vaikutuksia. Tuloksista raportoidaan erikseen.
Vuosi toimeentulotukea kelassa. Kaikki on mennyt päin persettä. Elämästä tullut yhtä itkua, taistelua ja selviämistä joka kuukausi. Ensin kela pakotti kodittomaksi, sitten kela vei tärkeät lääkkeet, lisäksi kela teki asunnon saamisesta täysin mahdotonta. On kyllä ollut mahtava vuosi suomi 100, kiitos kelan. Käsittämätöntä miten tälläinen hitler meininki on suomessa täysin hyväksyttävää ja laillista. Odotan vain sitä, koska kela pistää pystyyn köyhien joukkoteloitukset, kun perus kyykyttäminen ei enää riitä kelalle. Sosiaalitoimisto ei koskaan olisi tehnyt mitään näistä asioista.