Tarkastelussa valinnanvapaus – mitä kansainvälisen kirjallisuuden ja kokemuksien perusteella tiedetään?

Created with Sketch. 25.2.2016
Created with Sketch.
Pitkänen Visa

Jaa artikkeli Tarkastelussa valinnanvapaus – mitä kansainvälisen kirjallisuuden ja kokemuksien perusteella tiedetään? sosiaalisessa mediassa

Valinnanvapaus ja kilpailu terveyspalveluissa (Kela 2016)

Valinnanvapaus ja kilpailu terveyspalveluissa (Kela 2016)

Valinnanvapautta terveyspalveluissa on lisätty useissa Euroopan valtioissa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Usein tavoitteena on ollut paitsi vahvistaa potilaiden omaa roolia terveyspalveluissa, niin myös lyhentää palveluiden odotusaikoja ja jossain määrin parantaa niiden laatua. Kaikissa uudistuksia tehneissä valtioissa keskusteluun on noussut kilpailullisten olosuhteiden luonne terveyspalveluissa. Kuitenkin vain Englannissa valinnanvapaudella on määrätietoisesti pyritty lisäämään tuottajien välistä kilpailua.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on se, että potilaat saavat valintansa tueksi riittävästi vertailukelpoista tietoa eri palveluntuottajista. Valinnanvapautta lisänneissä maissa onkin perustettu erityisesti useita digitaalisia informaatiokanavia, jotka tarjoavat vertailukelpoista tietoa eri palveluntuottajista.

Suomessa valinnanvapautta on lisätty asteittain ensin palveluseteliuudistuksella ja myöhemmin terveydenhuoltolailla, jonka myötä potilaat voivat nykyään valita julkisen palveluntuottajan. EU:n potilasdirektiivi on puolestaan lisännyt valinnanvapauden mahdollisuuksia jäsenvaltioiden välille. Valinnanvapautta tullaan jatkossa lisäämään entisestään osana sote-uudistusta säädettävällä valinnanvapauslainsäädännöllä.

Juuri julkaistussa Kelan työpaperissa käsitellään valinnanvapautta terveyspalveluiden järjestämistapana. Työpaperissa on tarkasteltu tuoreimpia taloustieteen teoreettisia ja empiirisiä kansainvälisiä tutkimustuloksia sekä vertailtu eri maiden valinnanvapauden järjestelmiä.

Mallia eurooppalaisista käytänteistä

Työpaperissa tarkastellaan lyhyesti eri Euroopan maiden käytäntöjä valinnanvapaudesta. Mallit valinnanvapauden toteuttamiseksi vaihtelevat, sillä terveydenhuollon järjestämistavat eroavat maiden kesken. Yhteistä eurooppalaisille uudistuksille on kuitenkin ollut panostaminen potilaille tarjolla olevan tiedon tuottamiseen.

Vertailukelpoisen tiedon avulla potilaat voivat hakeutua laadukkaimman tai heille parhaiten sopivan tuottajan luokse. Vertailukelpoinen tieto auttaa myös tuottajia vertailemaan omaa toimintaansa ja kannustaa näitä parantamaan palveluidensa laatua entisestään. Näiden seikkojen vuoksi vertailukelpoisen tiedon saatavuutta pidetään yhtenä keskeisenä edellytyksenä valinnanvapauteen perustuvan mallin toimivuudelle.

Esimerkkejä eurooppalaisista informaatiokanavista ovat

Myös Suomessa valinnanvapauden tueksi on perustettu Hoitopaikanvalinta-sivusto, joka sisältää tietoa valinnanvapaudesta. Lisäksi Palveluvaaka-sivustolla potilaat voivat etsiä, vertailla ja arvioida itse sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia.

Teoria valinnanvapauden ja kilpailun vaikutuksista

Terveyspalveluiden hintoja säädellään useimmissa valtioissa eli hinnat ovat niin sanotusti kiinteät. Muun muassa Ruotsissa käytössä oleva ”raha seuraa potilasta” -malli on esimerkki kiinteän hinnan kilpailusta, sillä kiinteä summa julkista rahaa seuraa potilasta hänen valitsemalleen tuottajalle. Tämä tarkoittaa, että potilaiden valintojen tulisi perustua laadullisiin tekijöihin, sillä palveluiden hinnalla ei ole heille merkitystä.

Taloustieteen teoria onkin perinteisesti ollut hyvin yksimielinen kilpailun vaikutuksista laatuun kiinteillä hinnoilla. Yksinkertaisen intuition mukaan tuottajat kilpailevat potilaista laadullisilla tekijöillä hinnan sijaan, joten kilpailu parantaa palveluiden laatua.

Todellisuudessa kilpailun ja tarjolla olevien palveluiden laadun välinen vuorovaikutus on kuitenkin hieman moniselitteisempää. Kilpailun vaikutukset riippuvat esimerkiksi tuottajien ominaispiirteistä ja niille asetetuista taloudellisista tavoitteista tai rajoitteista. Kilpailu voi johtaa esimerkiksi erikoistumisen yleistymiseen ja mahdollisesti jopa kilpavarusteluun. Lisäksi kilpailu voi johtaa alueellisten erojen muodostumiseen palveluiden laadussa.

Kenties keskeisimpänä haittapuolena valinnanvapauteen perustuvassa mallissa on ajateltu olevan mahdollinen ”kermankuorinta”. Tällä tarkoitetaan, että tuottajille tulee kannustin vältellä kalliimpia hoitoja kaipaavia potilaita ja puolestaan houkutella enemmän halvimpia hoitoja kaipaavia potilaita. Tämä johtuu siitä, että potilaat vaativat yksilöllisesti eritasoista hoitoa, joten kiinteä hinta voi luoda edellä mainitun epätoivotun kannustimen.

Mitä empiiriset tutkimukset osoittavat?

Työpaperissa käydään läpi valinnanvapautta koskevia tuoreimpia tutkimuksia. Tutkimukset jakautuvat kahteen lähestymistapaan. Ensimmäisessä on tutkittu, millaisia vaikutuksia laadulla on potilaiden valintoihin. Toisessa lähestymistavassa on puolestaan tutkittu, miten kilpailu on vaikuttanut palveluiden laatuun.

Potilaiden tekemää valintaa koskevia tutkimuksia on tehty sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Tutkimuksissa on osoitettu, että potilaat hyödyntävät saatavilla olevaa tietoa palveluiden laadusta tehdessään valintoja. Laadukkaimpien tuottajien kysyntä on nimittäin ollut korkeampaa kuin heikompilaatuisten. Laadun lisäksi potilaiden valintoihin vaikuttavat luonnollisesti myös esimerkiksi matkustus- ja odotusaika, aiemmat kokemukset ja tuottajien erikoisala.

Kilpailua koskevat kansainväliset tutkimukset sijoittuvat Yhdysvaltoihin ja Englantiin. Yhdysvaltalaiset tutkimukset osoittavat pääosin, että palveluiden laatu on parantunut erityisesti kilpailullisilla alueilla. Tuoreemmissa englantilaisissa tutkimuksissa on havaittu sama tulos: laatu on parantunut kilpailullisilla alueilla ja samalla kustannukset eivät ole nousseet. Tulosten mukaan kilpailulla onkin saavutettu toivottuja vaikutuksia.

Visa Pitkänen
tutkimusassistentti
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähde: Pitkänen Visa ja Pekola Piia. Valinnanvapaus ja kilpailu terveyspalveluissa. Helsinki: Kela, Työpapereita 86/2016.