- “Suosituksen ansiosta terveellisen aterian valitseminen on vaivatonta. Ei tarvitse itse syynätä ja miettiä ruokien ravintoarvoja.”
- ”Terveellinen ateria edulliseen hintaan on mahtava asia. Sen ansiosta köyhän opiskelijapolon ei ole pakko sammuttaa nälkänsä epäterveellisellä pikaruoalla.”
- ”Suositukset vaikuttavat järkeviltä ja tarkkaan mietityiltä. On todella hyvä, että Kela valvoo opiskelijaruoan laatua.”
Yllä kirjatut lausahdukset ovat poimintoja opiskelijoilta tulleista viesteistä. Ne oli kirjoitettu helmikuun alussa julkistetun korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuosituksen innoittamina. Pikakatsaus suositukseen ja siihen tehtyihin uudistuksiin:
Viestien lähettäjät edustanevat sitä joukkoa opiskelijoista (62 %), jotka tutkimuksen mukaan ajattelevat valitessaan ruokaa sen terveellisyyttä (Kunttu ja Pesonen 2013). He kuulunevat myös siihen 52 %:n osuuteen opiskelijoista, jotka nauttivat päivän pääaterian useimmiten opiskelija- tai työpaikkaravintolassa.
Laadukas ateria superALE-hintaan!
Kelan ateriatuen ansiosta opiskelija saa noin 40 %:n alennuksen opiskelija-aterian hinnasta. Kuluvana vuonna perushintainen opiskelija-ateria maksaa korkeintaan 2,60 €. Tätä edullisempaa ateriaa on vaikea loihtia edes itse kokkaamalla ottaen huomioon, että hintaan sisältyy monipuolinen, terveellinen ja runsas ateriakokonaisuus (ks. kuvan esimerkki).
Vuonna 2015 yhteiskunnan varoista maksettiin ateriatukea yhteensä 30,8 miljoonaa euroa. Miksi lähes puolet opiskelijoista jätti tämän tukimuodon hyödyntämättä? Tämä kysymys nousee väistämättä mieleen, kun kuulee valituksia opintotuen pienuudesta.
Miksi opiskelijaruokailua kannattaa suosia?
Opiskelijaravintolassa on yleensä tarjolla useita ruokavaihtoehtoja. Valitsemalla niistä suosituksen kriteerit täyttävän aterian voi luottaa siihen, että aterian rasvan määrä ja laatu sekä kuitu- ja suolapitoisuus ovat kohdallaan. Lisäksi ateriasta saa noin kolmasosan päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta.
Suosituksen mukaisen aterian nauttiminen edistää terveyttä ja lisää opiskelu- ja työvireyttä ja tukee siten päivittäisen opiskelun sujumista. Se helpottaa myös painonhallintaa ja ehkäisee monia ravitsemukseen liittyviä sairauksia. Lisäksi se antaa hyvän mallin ruokavalintoihin kotioloissa ja opiskelua seuraavissa elämänvaiheissa.
Opiskelijaruokailu vahvistaa myös hyvinvoinnin kannalta tärkeää yhteisöllisyyttä, sillä se tarjoaa päivittäin mahdollisuuden luontevaan vuorovaikutukseen muiden opiskelijoiden kanssa.
Palaute auttaa kehittämään
Olisi hyödyllistä saada opiskelijoilta vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
- Miksi, missä ja mitä syövät ne opiskelijat, jotka eivät ruokaile opiskelijaravintolassa? Onko lounasruoka tällöin pikaruokaa, valmisateria, eväitä, naposteltavaa vai jotain muuta?
- Miksi opiskelija valitsee opiskelijaravintolassa ruokaillessaan jonkin muun kuin suosituksen mukaisen aterian? Mitkä seikat vaikuttavat valintaan?
Tutustumalla suositukseen opiskelija voi arvioida sitä, miten hyvin suosituksen kriteerit toteutuvat käytännössä. Kaikenlainen palaute on tervetullutta. Se auttaa muokkaamaan sekä suositusta että ravintoloiden ateriatarjontaa entistä paremmin opiskelijoiden tarpeita vastaaviksi.
Opiskelijan kannattaa tutustua suositukseen myös sen vuoksi, että se sisältää tutkimuksiin perustuvan, opiskelijoiden ravitsemukseen ja terveyteen liittyvän tietopaketin. Siitä voi olla monille hyötyä.
Paula Hakala
Johtava tutkija, dosentti
etunimi.sukunimi@kela.fi
Lähde: Kunttu K, Pesonen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 47, 2013.
Ruoan laatu ei vaan valitettavasti ole opiskelijaruokaloissa niin hyvä että sitä viitsisi aina syödä, ja suunta tuntuu olevan alaspäin. Äskettäin Oulun yliopistossa vaihtui ravintolanpitäjä ja kun on muutaman kerran käynyt kokeilemassa uuden lafkan sapuskoita, on helppo ymmärtää miksi se voitti kilpailutuksen ylivoimaisesti: ruoan taso on pudonnut todella paljon.
Paula Hakala vastaa:
On valitettavaa, jos osa korkeakouluista painottaa ravintolapalvelujen kilpailutuksissa liian paljon ruoan hintaa. Jos hinta on kilpailutettu korkeakoulun toimesta hyvin alhaalle, on vastuu ateriatarjonnan tasosta silloin myös kilpailuttajalla.
Jos on valituksen aihetta, opiskelijoiden kannattaa antaa palautetta ruoasta ja ruokavaihtoehdoista rakentavassa hengessä suoraan ravintolanpitäjälle. Palautetta kannattaa antaa myös oppilaitokselle, joka on kyseisen ravintolanpitäjän oppilaitokseen kilpailuttanut.
On myös syytä tiedostaa, että asetuksessa opiskelija-aterialle on säädetty ruoan enimmäishinnat. Kyseisellä hinnalla pystytään valmistamaan maukasta perusruokaa, mutta kalliimpien raaka-aineiden käyttö voi olla vähäisempää. Kyseisellä enimmäishinnalla tulee kattaa sekä raaka-aine- että henkilöstökulut.
Johtuu usein siitä että se ruoka on mautonta roskaa. Salaatit ja leipä oli ihan piristävä lisä, vaikka nekin olivat yleensä aika mitäänsanomattomia.
Kokemusta on muutamasta todella hyvästä kouluruokalasta, mutta valtaosa on kyllä ihan kiistämättä ihan kauheita. Mieluummin maksaa Helsingissäkin vähän enemmän hyvästä, tekee itse samaan hintaan vähemmän ravitsevaa tai aavistuksen kalliimmalla parempaa.
Jos opiskelee ja on lapsi ei kehtaa tuhlata rahojaan ylimääräisen huvitteluun kuten koulussa syömiseen, koulussa syöty ruoka on pois lasten lautaselta!
Kummallista itkua siitä, etteivät ihmiset halua olla riippuvaisia valtiosta. Annettu viesti on kuitenkin selvä. Voitte pitää tunkkinne.
Ensisijaisesti opiskelijaruoka ei vain ole hyvää. Olen huomannut oman oppilaitokseni tarjonnassa parannusta viime vuoteen, jolloin söin mielummin kotona tai vaikka sitten epäterveellistä pikaruokaa kuin kulutin rahojani opiskelijalounaaseen, joka jää maun vuoksi syömättä. Nykyään esimerkiksi perunamuusi näyttää ja maistuu jo muusilta eikä enää löysältä tapettiliisteriltä. Tällä hetkellä syön koululla useimpina päivinä, mutta annoksestani jää joka kerta osa syömättä (joskus enemmän ja joskus vähemmän), koska vaikka ruoka on syömäkelpoista, ei sitä tee mieli syödä yhtään enempää kuin sen määrän, mistä tulee jokseenkin kylläiseksi. Monipuolisuuskin on vähän niin ja näin. Kasvikset ovat harvoin oikeasti tuoreita ja esimerkiksi porkkanaraasteesta maistaa kyllä, jos se on seissyt pakkasessa. Kastikkeissa ja keitoissa on yleensä se varsinainen ravinto-osa aika pienessä suhteessa liemeen/suurusteeseen, kala on aina ja ikuisesti mautonta pakasteseitä jokinlaisessa taikinakuoressa. Lihassa on enemmän läskiä ja jänteitä kuin lihaa. Broileri on harvoin edes tunnistettavissa broileriksi.
On totta, että opiskelijaravintoloiden välillä voi olla suuriakin eroja tarjotun ruoan laadussa, toimintakäytännöissä, viihtyisyydessä ym.
Ateriatuen piiriin kuuluvia opiskelijaravintoloita on Suomessa lähes 400. Vaikka Kelasta tehdään niihin tarkastuskäyntejä, niitä voidaan tehdä vuosittain vain murto-osaan ravintoloista.
Tarkastuksen yhteydessä katsotaan, täyttyvätkö ravintolan ateriatarjonnassa suosituksen mukaiset kriteerit esim. ateriavaihtoehtojen, suosituksen mukaisten aterioiden, kiertävän ruokalistan, ravintosisältölaskelmien ja energiamäärien suhteen.
Kela ei voi vaatia, että tarjolla pitäisi olla esim. joitakin tiettyjä ruokalajeja tai salaattipöydässä joitakin tiettyjä raaka-aineita.
Jos kokemukset ravintolan tarjoamasta ruoasta ovat noin huonot, kannattaa antaa palautetta suoraan ravintolalle. Jos ruoka olisi kaikkien opiskelijoiden mielestä niin huonoa, kuin koet ja kuvailet, ei kai kukaan ruokailisi siellä. Ilman ruokailijoita ravintola ei pysyisi pystyssä.
80% kaikista Unicafen tarjoamista ruuista sisältää soijaa tai sen johdannaisia. En voi syödä soijaa ja lisäksi suosin kasvisruokavaliota joten usein ainoa mahdollinen ruoka minulle on salaatti, joka ei kauaa nälkää pidä. Mielestäni unicafen tulisi muutenkin panostaa ruokaan, jotta se todella tukisi opiskelijan hyvinvointia. Olen antanut unicafelle useasti palautetta siitä, että useammin tulisi olla vaihtoehto ilman soijaa ja niin ettei se aina olisi esim jauhelihakeitto tai muu liharuoka.
Hei! Kiitos mielenkiintoisesta ja ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Uskon, että asiaan liittyy myös yksinkertainen selitys: kaikki opiskelijat eivät ole joka päivä yliopistolla ruoka-aikaan. Luentoja tai kursseja ei ole joka päivä, osa opiskelijoistakin käy töissä, aina joku sairastaa, lomailee tai vierailee kotipaikkakunnallaan. Kotonakin saa tehtyä kohtuuhintaista ruokaa tarvittaessa. Itsekään en opiskeluaikoina syönyt opiskelijaruokaa kuin muutamana päivänä viikossa: silloin, kun olin yliopistolla, jonka ruokaloissa halvempaa ruokaa saa. Silti arvostan etuutta valtavasti ja uskon, että niin tekee valtaosa opiskelijoista. Mielestäni on siis turhauttavaa vetää suoria yhtäläisyysmerkkejä edun käyttöasteelle ja sille, että se ei “kelpaa” opiskelijoille.
Ruoka on pahaa, annoskoot liian pieniä ja hinta liian kallis. Arkea ravintolan henkilökunta tylyä. Eivät kuuntele asiallista puhetta, inisevät vain “kelasuositus sitä ja tätä”. Arkisin on kiire, eikä aikaa tai seuraa lounashetkelle ole. Kahvi ei kuulu ruokaan, siitä kiskotaan älyttömiä hintoja. Tule Paula Hakala pois kelakuplastasi. Haastattele seuraavaan blogiin opiskelijoita äläkä kirjoita teoreettista höpinää ilman käytännön kosketuspintaa. Terveisin amk opiskelija, jonka kouluruokala on Lidl.
Hei,
Olen kovin tyytyväinen opiskelijaravintoloiden määrään ja lounasvaihtoehtoihin korkeakoulullamme. Jos syön koululla, syön aina linjastolounaan.
Syitä sille mikseivät opiskelijat syö koululla (näihin ruoan vaihteleva taso oppilaitoksittain/ravintoloittain ei vielä vaikuta):
1) Monella opiskelijalla on luentoja jopa vain kerran/kahdesti viikossa. Osa ei käy luennoilla ollenkaan, koska opiskelevat kurssit itsenäisesti jollei niillä ole läsnäolopakkoa. Kurssien aikataulut eivät myöskään aina mukaile jaksojen aikataulutuksia: joskus edellisen jakson kurssit loppuvat pari viikkoa aikaisemmin kuin seuraavat alkavat, tai päinvastoin.
2) Jos koulupäivän pituus on esimerkiksi vain yhden luennon, vaikkapa 2h verran, ei siinä välttämättä jaksa syödä. Itse jätän monesti lounaan tästä syystä väliin: Jos kotona on syönyt tuhdin aamupalan, ei lounasta jaksa väkisin syödä. Se ei mukailisi näitä terveyssuosituksiakaan..
3) Jos päivän aikana ei ole luentoja, en vaivaudu yliopistolle syömään. Bussiliput toiselta puolen kaupunkia maksavat pari kertaa opiskelijalounaan hinnan.
En tiedä kuinka tuo 52% on laskettu, mutta mikäli siinä on otettu lukuun kaikki korkeakouluopiskelijat muttei laskettu esimerkiksi poissaolojen (vapaapäivien/luentojen) määriä, ei luku vastaa todellisuutta siitä että opiskelijat jättäisivät lounaan syömättä muiden lounasvaihtoehtojen vuoksi.
Yst.terv.
Emmi
Terveellisyys on ainakin omassa korkeakouluravintolalleni aivan vieras käsite. Melkein naurattaa ajatuskin, että joku virkamies luulee, että tuolla 2.60 eurolla saisi joka paikassa oikeasti terveellisen aterian.
Teen joka päivä mukaani valtavan lounassalaatin, jossa on sopivassa suhteessa sekä proteiineja että rasvoja. Kummasti pysyy nälkä sillä illalliseen asti, kun näiden suositusten mukaisten aterioiden kanssa saa jo iltapäivästä olla hakemassa lähikaupasta välipalaa.
Vielä lisään edelliseen, että jos koulustani saisi tässä blogipostauksessa mukana olleen kuvan mukaisen aterian, niin aivan äärimmäisen mielelläni maksaisin siitä enemmänkin kuin 2.60e. Mutta kaukana on todellisuus tuosta!
Jos se 2,6 euroa on suurin osa koko päivän ruokabudjetista, niin ei yksinkertaisesti ole mahdollista syödä lounasta joka päivä. Vaikka miten yrittäisi ajoittaa lounaan niin myöhäiseksi kuin mahdollista, niin silti ehtii illalla tulla vielä nälkä, ja jos on käyttänyt melkein 3 euroa lounaaseen, niin ei pysty mitään kovin täyttävää enää syömään kotona.
Lounas on kyllä meidän koulussa hyvä ja monipuolinen. Mielelläni ottaisin annoksen mukaani ja söisin puolet koulupäivän aikana ja puolet sitten kotona.
Itse olen käynyt opiskelijaravintoloissa syömässä vaihtelevasti, viimeisen vuoden kuitenkin melko ahkeraan. Olen erittäin tyytyväinen tähän järjestelmään, vaikka makua tai kasvisvaihtoehtoja voisikin hienosäätää.
Tässä kuitenkin joitain syitä miksi olen joskus jättänyt käymättä opiskelijaravintolassa (monet jo aiemmin mainittujakin):
– luentoja on joka niin paljon putkeen, ettei yksinkertaisesti ole aikaa seistä jonossa ja ruokailla
– luentoja on joskus niin harvoin, etten ole raahautunut vain ruuan takia yliopistolle
– opiskelujaksot vaativat välillä, etenkin loppuvaiheessa, lähinnä itsenäistä opiskelua, jolloin ylipistolle ei tule lähdettyä
– opiskelujen ohella työskennelleenä työajat ovat joskus sellaiset, että olen kaukana opiskelijaravintoloista tai en ehtisi syömään lounasta muutenkaan
– vaihtovuosi, sairastuminen tai matkustelu
– harjoittelu on jossain muualla kuin yliopiston lähellä
– kesätyöt alkavat kevään lopussa tai jatkuvat alkusyksyyn (eikä työpaikka ole lähellä opiskelijaravintolla)
– joululoma tai joulunaikainen työpaikka alkavat ajoissa joulukuussa ja loppuvat myöhään tammikuussa (eivätkä ole lähellä opiskelijaravintolaa)
– joskus harvoin sitä herkuttelee 7 euron lounaalla ystävien kanssa tai syö kotona
Ruuan maku ja laatu ovat vaihtelevia, mutta yleensä ihan kohtuullisia, monesti jopa hyvää. En voi sanoa, että olisin koskaan jättänyt menemättä opiskelijaravintolaan koska minkään paikan menu ei houkuttanut. Aina löytyy jokin mieleinen. Mielestäni lounas on erinomainen hintaan verrattuna.
Kiitokset kaikille runsaasta ja monipuolisesta palautteesta!
Palautteiden suuren määrän vuoksi en voi vastata jokaiselle erikseen, joten vastaan kaikille yhteisesti.
Eräs suosituksen tavoite on vaikuttaa siihen, että opiskelijalla on mahdollisuus nauttia päivittäin maukas ja ravitsemussuosituksia vastaava ateria riippumatta siitä, missä yliopistossa tai korkeakoulussa hän opiskelee. Tavoite on kehittää myös ateriatuen piiriin kuuluvien aterioiden laatua ja tarjontaa siten, että niiden suosio opiskelijoiden keskuudessa lisääntyy.
Palautteet osoittavat, että suosituksen mukaisen ateriatarjonnan toteutumisessa on vielä suurta vaihtelua eri opiskelijaravintoloiden välillä. Jos muutoksiin on tarvetta, ne eivät tapahdu hetkessä, vaan vievät oman aikansa.
Otamme Kelassa mielipiteenne ja kokemuksenne huomioon, kun teemme tarkastuksia opiskelijaravintoloihin ja kehitämme opiskelijaruokailua muillakin tavoin.
Kaikki eivät ensinnäkään syö suositusten mukaisesti. Toiset jättävät esimerkiksi rasvan minimiin, toiset lihan ja toiset hiilarit. Laitosruoassa harvoin ilmoitetaan ruokien makroja kunnolla, mikä saattaa ajaa jotkut urheilijat pois laitosruoan parista. Allergiat, esimerkiksi soija- ja porkkana-allergia ovat myös yksiä syitä, koska hyvin moni ruoka perustuu näille ainesosille, joita ei muuten myöskään aina tunnuta ilmoittavan ihan täyspainoisesti. Kotona on helppo tehdä suuri kattilallinen oman mielensä mukaista ruokaa ja syödä sitä muutama päivä, hintaa tälle ei tule juuri enempää kuin laitosruoalle, joka useissa tapauksissa on melko mautonta. Itse en myöskään pidä laitosruokaa päivän pääateriana, vaikka sen nautinkin, vaan syön sitten kunnollisen päivällisen myöhemmin. Lounaalla ei varsinaisesti tahdo syödä liian paljon, kun pitäisi vielä keskittyäkin johonkin. Tässä tapauksessa laitosruoka ei myöskään juuri tule kotilounasta halvemmaksi, etenkään, jos luentoja ei ole päivittäin eikä näin ole syytä käydä laitoksella.
Ruuan laatu ei vastaa sitä, mitä haluaisin sen olevan. Pitkään söin opiskelijaruokalassa, mutta siellä toistui viikottain eines-kalapuikot, hernekeitot ja salaatteineen pussista tuleva jäävuorisalaatti ja kaalisoppaa, joten päätin lopettaa. Tällä hetkellä kannan omatekemiä ruokia mukana. Meiltä löytyy koulusta jääkaappi säilytystä ja mikro lämmitystä varten, joten se on helppoa. Ja kun kerralla tekee ison annoksen esim. kasvissosekeittoa tai makaroonilaattikkoa, leipoo itse sämpylät ja syö satokauden mukaisia kasviksia pääsee yhtä edullisiin hintoihin, mutta ruoka on ehdottomasti laadukkaampaa.
Meidän ammattikorkeassa vaihtui kotimainen ravintoloitsija ranskalaisomisteiseen (nimiä mainitsematta) enkä ole sen koommin käynyt siellä syömässä. Ruoasta näkee ja maistaa kuinka halvalla se on tehty. Se on oikeasti PAHAA vaikken ole mikään nirso sekä ruoka-annosten ja ruokajuomien määrärajoitukset ihan naurettavia. En ihmettele vaikka moni opiskelijakollega jättäisi tämän takia käyttämättä kelan ateriatuen. Itse käyn koululta noin kilometrin päässä lounasravintolassa jossa on kelan ateriatuki, hyvää ja halpaa ruokaa rajoituksetta, kaikki eivät vain taida paikkaa valitettavasti tietää tai eivät viitsi niin kauaksi lähteä.
EIhän tämä kerro muusta kuin sitä, missä opiskelijat aikansa viettävät. Ei aina yliopistolla. Omassa kaveripiirissä konsensus yliopistoruoasta on että se on ihan hyvää. Mutta harva käy jokapäivä yliopistolla, ollaan töissä tai kotona. Meillä oppiaineiden resurssit on leikattu minimiin jo moneen kertaan joten luento-opetusta on supistettu. Suurin osa opinnoista on nykyään kirjatenttejä tai muita itsenäisiä suorituksia. Moni lukee niitä tenttikirjoja mieluummin kotona. Harva yliopistolle viitsii raahautua pelkän ruuan takia, kun se vie aikaa tai rahaakin jos pitää bussilippu ostaa.
Niin kauan kuin ihminen ruuan valmistaa, eikä 3d tulostin, niin lopputulokseen ei vaikuta mitkään kriteerit. Huonolla kokilla ruoka on huonompaa kuin hyvällä kokilla samoista aineksista tehtynä.
Tutkijaa ihmetyttää, miksei opiskelijaetuutta käytetä, vaikka alennus on todella iso. Otetaanpa esimerkki toisesta palvelusta.
Kaksi hierojaa. Molemmat käyneet saman koulun. Toisella hinta 20 ja toisella 40. 20 hieroja tuntuu todella epämielyttävältä ja hieronnasta tuntuu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. 40 hieroja on todella loistava ammattilainen, jonka jälkeen on kuin uusi ihminen. Ilmeisesti Paula Hakala käy kuitenkin 20 hierojalla, kun se on niin edullinen???
Kaikista opiskelijaravintoloista ei todellakaan saa maukasta, kaikkia ravintokriteereitä täyttävää ruokaa. Siksi ei syödä siellä halvalla, vaan tehdään itse vähän kalliimmalla, että saa kunnon ruokaa.
Miksi Paula Hakalan olettamus on, että opiskelijalounas korvataan jollain epäterveellisellä? Jos on tutkija etääntynyt näin kauan todellisuudesta, niin olisiko peiliin katsomisen paikka?
Minä käyn aina kun luentoja on ruokailuun asti. Mutta joskus on 14-17 luentoja joten syön kotona ja sitten tulen luennoille. Samaten syksyllä puolet luokista oli ensimmäisessä työharjoittelussa. En minä 6km päästä olisi syömään ehtinyt julkisilla vaikka olisin halunnutkin. Miettiikö kukaan kelassa tällaisia??
Itse käyn yliopiston ruokalassa syömässä nykyään hyvin harvoin. Syynä on ensinnäkin se, ettei luentojen välissä ennätä: kaksi luentoa päivässä, ensimmäinen 9-12 ja toinen 12-16, väliin jää noin 7minuuttia ruokailuaikaa.
Silloin kun kalenteri on väljempi ja ruokailulle on aikaa, harvemmin jätän ruokailua tarjonnan vuoksi väliin. Ainakin Tampereella opiskelijaravintoloissa on kuitenkin huimia eroja. Sodexon opiskelijaravintolat ovat ainoita, joissa ruoka on oikeasti hyvää, välillä jopa kotitekoisen makuista. Suolaa ja muita mausteita ei ole pelätty sillä tavoin kuin esimerkiksi Juvenes- tai Amica -ravintoloissa. Jälkimmäisissä ruoka harvemmin maistuu oikeastaan miltään. Onneksi ravintoloissa on kuitenkin maustepöydät.
Salaattitarjonta on päivästä riippuen hyvinkin vaihtelevaa: toisinaan tarjolla on kurkun, tomaatin ja porkkanaraasteen lisäksi jopa papuja, parsaa tai muuta ravintorikasta. Välillä tarjotaan vain salaatinlehtiä ja suolakurkkua. Ruisleipää on tarjolla joka paikassa, siitä iso plussa. Myös maito- ja piimävalikoima on laaja ainakin Tampereen opiskelijaravintoloissa. Sodexon ravintolassa on jopa luomumaitoa ja -piimää.
Itse ruoan vuoksi lounas jää väliin silloin, kun tarjolla olevat vaihtoehdot koostuvat leivitetystä kalasta ja kasvisvaihtoehdosta. En ole keliaakikko, mutta vältän vehnän syömistä. Joissain opiskelijaravintoloissa oli ennen mahdollisuus saada leivittämätön versio jos sanoi olevansa keliaakikko, mutta nykyään siitä on ainakin Tampereella luovuttu. Miksi kalaleikkeet täytyy leivittää?? Myöskään uunimakkara ei ole mielestäni suositusten mukainen lounas. Kauhea määrä suolaa ja rasvaa. Vegeruoka ei pidä nälkää, joten siihen on turha turvautua näinä päivinä. Joinakin päivinä on vaikeaa päättää mitä söisi, kun proteiinia on niukasti tarjolla. Tarjolla oleva ainoa liharuoka saattaa olla esimerkiksi kastiketta, jossa lihaa ei ole nimeksikään. Toivoisin tällöin lisukkeena olevan raejuustoa tai papuja tarjolla.
Valitsen usein ravintolan, jossa on kasvislisuketta tarjolla. Moni nuori välttelee riisiä ja vehnää, ja haluaa proteiinipitoisen ruoan kaveriksi kasviksia. Siksi valitsen Tampereella lähes aina Juvenes-ravintolat, koska sieltä saa aina uunivihanneksia. Jossakin vaiheessa ravintolan henkilökunta kielsi ei-vegaaneilta kasvislisukkeen ottamisen ilman lisäkustannuksia, mikä oli minusta aivan älytöntä. Jätän kuitenkin sen riisin/perunan ottamatta. Nykyään siitä ei enää valiteta, onneksi. Vegelisuketta pitäisi olla tarjolla muuallakin!
Ruokailun jättäminen väliin johtuu omalla kohdallani siis suurimmalti osin aikataulun puutteen lisäksi siitä, että syöminen kotona rauhassa avopuolison kanssa on huomattavasti mielekkäämpää, kuin hälyisässä opiskelijaravintolassa paikan etsiminen ja kiireessä syöminen. Vaikka kustannukset omatekemälle ruualle ovat suuremmat, arvostan itse kotitekoisen ruuan makua ja yhteisiä ruokahetkiä. Söin huomattavasti enemmän opiskelijaravintoloissa, kun asuin yksin. Monella asumisjärjestelyt varmasti vaikuttavat siihen, kuinka usein yliopistolla tulee syötyä.
Yhteenvetona: yliopistojen ruokalat on ihan ok, ja minusta suhteellisen hyvän makuisia hintaansa nähden. Niiden ravintorikkauden kyseenalaistan: leivitys, laatikot ja kastikkeet joissa liha on korvattu perunalla tai muulla hiilarimössöllä. Salaattitarjontakin on pääosin ok, vaikka puutteita onkin ravintolasta riippuen.
Eiköhän suurin syy ole juurikin siinä, että merkittävä osa opiskelijoista ei ole lounasaikana lähelläkään yliopistoa. Niitä luentoja saattaa oikeasti olla vain kuusi tuntia viikossa vaikka opiskelee täyspäiväisesti. Ja niistäkin tunneista osa saattaa alkaa vasta neljän jälkeen iltapäivällä, jolloin ruokala on jo kiinni. Kun lukee kotona tenttikirjaa niin on huomattavasti helpompaa syödä siinä samalla makaronia kuin lähteä toiselle puolelle kaupunkia opiskelijaruokalaan.
Minä syön yliopistolla yleensä kerran tai kaksi viikossa eli silloin kun satun olemaan siellä ruoka-aikaan paikalla.
Opintotuki minulla oli niin pieni, että vuokran jälkeen jäi 90€ muuhun (sis. koulumatkat, ruoat, puhelin), sähkö,vesi ja netti sentään kuului vuokraan kun HOASilla asuin. Kuukaudessa tuo koulussa syöminen olisi tullut maksamaan minulle 52€ (2.60×20). On sanomattakin selvää, että ennemmin otin omat eväät (mm. jogurtin TAI leivän) koska tuolle rahalle on vähän muutakin menoa. Toinen vaihtoehto olisi ollut ottaa opintolainaa (+300€/kk), sillähän sitten olisi helposti syönyt koulussa muutamankin kuukauden, mutta velaksi. Opintotuki+asumislisä 400€/kk – vuokra 310€/kk.
Ainahan sitä olisi voinut mennä myöskin töihin (kaikki ketkä minun aikana kouluruokalassa kävivät syömässä, söivät joko velaksi tai olivat töissä), mutta kun ei koululaitos tue opiskelijan töissä käyntiä mitenkään. Läsnäolo 100% + kotitehtävät ja joka viikkoiset presentaatiot projekteista. Työssä käyminen olisi merkinnyt sitä, että koulunkäynti olisi kärsinyt, monella ei pää kestänyt molempia ja jatkuvaa stressiä.
1kg pussi makaroonia maksaa kaupassa 20senttiä, sitä ei paljon tarvitse miettiä, että mitähän ne opiskelijat söi, köyhällä ei ollut varaa miettiä terveellisyyttä ja monipuolisuutta.
Suorittaessani jatko-opintoja söin koulun ruokalassa aina riippumatta siitä oliko ruoka hyvää tai pahaa asiaa edes sen kummemmin ajattelematta. Mutta koska Kela tuettu ateria oli aivan liian kallis (aikanani 2,40 ja 2,60 euroa), niin söin Kela aterioita vain joka toinen tai joka kolmas päivä. Annokset olivat tuolloin tietysti sen mukaiset, tarjotin avian kukkurillaan (määrältään ehkä 2-3 tavanomaista ateriaa). Asia konkretisoitui erityisesti opiskelujen loppuvuosina kun säästöt oli syöty eikä opintotukea enää saanut ja asutotuki ei riittänyt vuokraan.
Miksi opiskelija ei osta 50%:n alennuksella nahkatakkia, vaikka se on hyvä ja lämmittää? No siksi, kun siihen ei ole varaa. Kasvisliemeen tehtyä makaronilaatikkoa saat moneksi päiväksi samaan hintaan ja vielä pakastimeen asti. Naurettavaa, opiskelijan todellisuudesta vieraantunutta spekulointia norsunluutornista.
Kävisin syömässä joka päivä Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella, mutta jokainen kampuksen ruokala on niin ruuhkainen, epäviihtyisä ja meluinen, että syön mieluummin kotona! Ennen kaikkea ruuhkaisuus on se ongelma. Ruokailuun menee jonottamisen kanssa tunti. Ei opiskelijalla ole yleensä erillistä ruokatuntia. Olen antanut tästä asiasta palautetta siitä asti, kun aloitin opintoni viisi vuotta sitten, mutta asiaan ei ole tullut mitään muutosta. Kampukselle tarvittaisiin ehdottomasti useampi ruokala. Ensin voitaisiin selvittää kyselytutkimuksella, moniko opiskelija ei käy syömässä sen takia, että ruuhkat ovat liian suuret ja ruoka loppuu lähes aina kesken.
Vaikka nykyopiskelija, uusavuton nössö, joka ei ole tottunut kunnon (!) ruokaan vaan valmismoskaan, saisi oppilaitokselta ilmaiset ruuat, se ei kelpaa, kun ei tarjota viiden tähden gurmeeta. Näkyy hyvin noissa kommenteissa. Ei tarvi valittaa, jos mikään ei kelpaa
Onhan se edullinen ateria verrattuna mihin tahansa muuhun valmiiseen lounaaseen. Itse kuitenkin teen parempaa ruokaa halvemmalla, joten vähän tulee syötyä koululla. Yliopistoni ruokaa en kyllä koe laadukkaaksi varsinkin kun sisältää niin paljon lisäaineita, paitsi salaattipöytä on hyvä. Usein eineksiä, joita saa itsekin kaupasta. Ymmärrän kyllä, etteivät he ehdi tehdä kaikkea alusta asti, mutta mieluummin vaikka maksaisin vähän enemmän ja söisin puhtaampaa ruokaa. Tosin en siltikään rahan takia söisi joka päivä. Saa olla yksinkertaisempaa ja vaikka vähemmän makua ilman hiivauutteita ja muita aineita..
Opiskelijaravintolassa on vain harvoin saataville ruokarajoitteisena ruokaa 2,60€. Esim. vilja-allergikolle on äärimmäisen hankala löytää ruokaa ilman vehnätärkkelystä, glukoosisiirappia tai maltodekstriiniä. Vaihtoehtona on peruna ja jäävuorisalaatti. Puhumattakaan välipaloista. Paitsi banaania. Sitä paitsi ravintolahenkilökunnan on vaikea ymmärtää gluteenittoman ja viljattoman ero.
Monet opiskelijat eivät varmaan edes tiedä että Kelan tukemia opiskelijalounasravintoloita on muuallakin kun koululla. Kelan sivuilla ne löytyvät jos osaa etsiä, tai sitten esim. https://ateriatuki.com/ -sivulta helpommin.
Itse en jaksa yksinkertaisesti kokata kotona. Ja muutenkin kotona syön ainoastaan puuroa. Kahveja en osta koululta, ne on liian kalliita. Kahvit keitän kotona ja ostan tarjouksesta kaupasta. 2,60e on ihan ilmainen, ja meillä halvin ruoka on 85centtiä. Otan siihen niin paljon salaattia ja leipää että mun ei tartte kotio mitään saldeja ostella. Konkresoituu etenkin kun urheilja oon ja syön paljon. Sen lisäksi opintotukea en saa, enkä muitakaan tukia, niin mätän mieluummin rahani kouluruokaan. Leipäjonosta saa noita kuivajuttuja, mutta ihan riittämiin kun viikonloppusin niitä syö. Aina sunnuntaina alan haaveilee, että pääsis ruokalaan.
Tuo ruuhkaisuus on semmonen juttu, että itse osaan kiertää niihin ruokaloihin joissa tiedän olevan vähiten ruuhkaa ja menen yhdeltätoista tai ennen jo. Meidänkin kampuksella on pelkästään Juveneella 4 ravintolaa, yksityisiä on kaksi sekä keskustassa toimii ISS ja Amica. Kaikista saa ihan hyvää ruokaa. Etenkin noita yksityisiä voin kehua. Toisaalta juveneen 85 cnt on loistojuttu. Rahaa ei mene viinaan, tupakkaan, eikä uusiin vaatteisiin. Ainoana riesana on sairauskulut, mutta ainoa jossa voin säästää on että syön koulussa, joka päivä. Myös silloin, kun teen etänä kotona.
En jätä ateriatukea täysin käyttämättä, syön opiskelijaravintoiloissa noin kerran viikossa, jos satun olemaan kampuksella kun nälkä yllättää. Jos asuisin kauempana yliopistolta, kävisin ravintoloissa varmasti useammin, mutta asun niin lähellä että kotiin pääsee nopeasti syömään itse tehtyä ruokaa.
Ruokaostoksissa selviän melko halvalla. Teen kasvispainotteista ruokaa ja hyödynnän linssejä, papuja ja muita kasviproteiineja (härkistä, nyhtökauraa yms. ostan harvoin, on melko hintavaa enkä osaa maustaa niitä kunnolla). Lihan ja kanan ostan tarjouksesta. Kalaa saan isäni saaliista, perhe tuo sitä kylmälaukussa minulle pakkaseen samalla kun käy kylässä. Niin, ja koska olen kalan ystävä, valitsen monesti opiskelijaravintolassa jonkin kalaruoan.
Kasvikset valitsen satokauden mukaan, ja ostan monet kasvikset irtona. Kilohinta on halvempi kuin valmiiksi pakatuissa kasviksissa.
Herkkuja ei tule juurikaan ostetettua, aina silloin tällöin saatan napata mukaan jotain pientä. Kodin ulkopuolella niitä saa syödäkseen sen verran, etten koe tarpeelliseksi ostaa niitä joka viikko. Tykkään myös leipomisesta, joten leivon itse jotain makeaa ainakin pari kertaa kuussa. Ja leipääkin tulee leivottua, erityisesti rieskoja ja sämpylöitä.
Häkikkiruokaa olen tilannut muutaman kerran, mutta vain silloin kun valikoimassa on samoja tai samankaltaisia tuotteita, joita ostan muutenkin. Ekalla tilauskerralla (vielä kotona asuessa) kori täyttyi suurimmaksi osaksi karkilla, eikä siinä oikeastaan säästänyt mitään. Tuli vain syöneeksi enemmän karkkia, koska eihän se pysy pitkiä aikoja kaapin perällä samalla tavalla kuin vaikkapa hernekeitto.
Ehkä suurin syy on se, että siinä missä opiskelijaruoan hinta on 2,70€, voi itse tehdystä ruokasatsista tulle annoksen hinnaksi alle euro. Toki opiskelijaruokaan sisältyy myös leipä, salaatti ja maito/mehu/kotikalja, mutta uskoisin että se varsinaisen lämpimän ruoan hinta on silti korkeampi kuin kotitekoisen.