Oulun sote-alue Kelan tutkijoiden syynissä

Created with Sketch. 5.1.2016
Created with Sketch.
Miettinen Jani

Jaa artikkeli Oulun sote-alue Kelan tutkijoiden syynissä sosiaalisessa mediassa

Kela tutkii eri sektoreiden järjestämien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamista oululaisia koskevalla rekisteriaineistolla. Nykyjärjestelmässä kunta järjestää julkisen puolen palvelut, ja yksityisen puolen lääkäripalveluista puolestaan saa Kela-korvausta. Lisäksi työterveydenhuollon piiriin kuuluu 91 prosenttia palkansaajista (Työterveyslaitos 2012). Kela yhdessä Oulun kaupungin, Nordic Healthcare Groupin (Sitran alihankkijana) ja neljän työterveyspalvelujen tuottajan (Attendo, Mehiläinen, Terveystalo ja Oulun työterveys) kanssa keräsi Oulun sote-palveluita kuvaavan kokonaisaineiston vuodelta 2013. Kelassa tutkitaan muun muassa terveydenhuollon eri sektoreiden päällekkäiskäyttöä, kustannuksia ja lääkemääräyksiä sekä heikommassa asemassa olevien terveyspalveluiden ja etuuksien käyttöä.

Käynnissä olevilla tutkimuksilla saadaan vastauksia kysymyksiin terveyden- ja sosiaalihuollon toimivuudesta sekä tietoa siitä, mihin kannattaa panostaa. Terveydenhuollon tietojärjestelmien hajanaisuuden takia ei toistaiseksi ole käytettävissä koko Suomen kattavaa aineistoa. Kelassa käynnissä olevat tutkimukset perustuvat oululaisten käyttämiä sosiaali- ja terveyspalveluita kuvaavaan aineistoon – mutta miten hyvin Oulu edustaa koko Suomen tilannetta ja voidaanko tuloksia yleistää? Tätä on hyvä pohtia ensisijaisesti Oulun väestörakenteen avulla.

Voidaanko tuloksia yleistää koko maata kattaviksi?

Oulussa on noin 200 000 asukasta. Väestö on jakautunut sukupuolen mukaan tasaisesti kahtia; naisia on Oulussa 50,3 (Suomessa 50,8) ja miehiä puolestaan 49,7 (Suomessa 49,2) prosenttia. Oulun väestö on kuitenkin koko maan väestöä nuorempaa. Yksivuotisikäryhmittäin tarkasteltaessa nähdään, että Oulussa on 0–10- ja 25–40-vuotiaita yliedustettuina koko maahan verrattuna (Kuva 1). Vastaavasti yli 45-vuotiaita on koko maahan nähden vähemmän. Oulua voisi näin ollen kuvata nuorekkaaksi lapsiperhekaupungiksi.

Tampereella on samankaltainen 20–60-vuotiaiden väestöosuus, mutta toisaalta Espoossa on samankaltainen väestörakenne 0–20- ja yli 55-vuotiaiden osalta (Kuva 2 ja 3). Tampereella on myös vastaavanlainen toimialarakenne kuin Oululla (Kuva 4), ja lisäksi työttömyys on samansuuruista. Työttömyyttä (15,2 %) on Oulussa enemmän maan keskiarvoon nähden (11,3 %), ja koko väestöstä työllisiä on 41,2 prosenttia (Suomessa 42,2 %) (Kuva 5). Työkyvyttömyysindeksin perusteella työkyvyttömyyttä on puolestaan saman verran kuin maassa keskimäärin (Terveyspuntari). Sairastavuus ja kuolleisuus ovat Oulussa hieman pienempiä kuin koko maassa keskimäärin, mikä johtunee kaupungin nuoresta ikärakenteesta. Lisäksi oululaiset käyttävät vähemmän julkisia ja yksityisiä lääkäripalveluita maan keskiarvoon nähden (Kuva 6).

Oulun aineisto antaa hyvän mahdollisuuden tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöä nuorekkaassa yliopistosairaalakaupungissa. Tulosten yleistettävyyden kannalta väestörakenteessa on nuoren ikäjakauman vuoksi omat heikkoutensa, mutta esimerkiksi tilastollisten painotusmenetelmien avulla voidaan tuloksia tarvittaessa painottaa vastaamaan koko maan ikärakennetta. Toisaalta ikärakenne on vain yksi kriteeri muiden joukossa pohdittaessa tulosten yleistettävyyttä koko Suomen tasolle. Kunnallinen itsehallinto on merkinnyt sitä, että väestörakenteista riippumattakin eri kunnilla on erilaisia tapoja järjestää väestön tarvitsema sosiaali- ja terveydenhuolto.

Tutkimusten alustavia tuloksia esiteltiin 1.12.2015 pidetyssä “Kelan etuudet SOTEssa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?” -seminaarissa. Seminaarissa oli kiitettävästi seuraajia ja päivän esitykset sekä tulokset ovat saatavilla myös verkossa. Vuonna 2016 käynnistyvät viimeisetkin suunnitteilla olevat tutkimukset. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tutkimusten tuloksia!

Jani Miettinen
tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähteet: