Toimeentulotuen myöntämisestä vastaavat kunnat – vuoden 2016 loppuun saakka. Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidettavaksi, mutta muut toimeentulotuen lajit, täydentävän toimeentulotuen, ehkäisevän toimeentulotuen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän toimeentulotuen, myöntää senkin jälkeen kunta.
Juuri julkaistussa työpaperissa (Ahola 2015) tarkastellaan kahden eri ajankohdan näkökulmasta kysymystä siitä, saadaanko kaikki tuet yhdeltä luukulta. Ensimmäisenä tarkastellaan sitä, kuinka suuri osa Kelan eri etuuksia saavista henkilöistä saa nykyisin toimeentulotukea, eli kuinka moni Kelan asiakas joutuu ennen vuotta 2017 asioimaan kahdella eri luukulla, Kelassa ja toimeentulotuen myöntävässä kunnan sosiaalitoimessa. Toisena tarkastellaan sitä, kuinka monille toimeentulotuen saajille maksetaan eri toimeentulotuen lajeja, eli arvioidaan sitä, kuinka moni asiakas joutuisi vuonna 2017 edelleen asioimaan kahdella eri luukulla, perustoimeentulotukea myöntävässä Kelassa ja muita toimeentulotuen lajeja myöntävässä kunnan sosiaalitoimessa. Työpaperin aineisto on vuodelta 2012.
Noin seitsemän prosenttia Kelan etuuksia saaneista kotitalouksista sai saman kuukauden aikana toimeentulotukea vuonna 2012. Nämä kotitaloudet asioivat siis kahden eri viranomaisen kanssa nykyisin. Kaikista perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista puolestaan noin 42 prosenttia oli saanut saman vuoden aikana myös täydentävää ja/tai ehkäisevää toimeentulotukea. Nämä ovat niitä kotitalouksia, jotka vuonna 2017 voimaantulevan perustoimeentulotuen Kela-siirron jälkeenkin tulevat asioimaan sekä Kelan että kunnan sosiaalitoimen kanssa.
Analyyseissa käytetty rekisteriaineisto on erittäin laaja (800 000 henkilöä). Aineisto on ainutlaatuinen siten, että se on mahdollistanut ensimmäistä kertaa Kelan etuuksien ja toimeentulotuen saamisen päällekkäisyyden tarkastelun kuukausitasolla koko Suomen osalta ja koko vuoden ajalta. Aineistoa hyödynnetään edelleen jatkoselvityksissä.
Elina Ahola
Tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi
Lähde: Ahola E. Kaikki tuet yhdeltä luukulta? Kelan eri etuuksien ja toimeentulotuen eri lajien saamisen päällekkäisyys vuoden 2012 aineiston perusteella. Helsinki: Kela, Työpapereita 84, 2015.
Ensinnäkin johtopäätöksissa todetaan, että vain vähäinen määrä asiakkaista on sellaisia joilla ei ole Kelan etuuksia maksussa. Tilastojen mukaan heitä on kuitenkin kymmeniä tuhansia, joten mielestäni määrä on kuitenkin merkittävä.
Toisekseen käsitykseni mukaan täydentävää toimeentulotukea tulee tarvitsemaan suuret määrät asiakkaita vaikka tiettyjä menoja siirretäänkin perustoimeentulotuesta korvattaviksi. MM. lastenvaunut, kalusteet, kodinkoneet ym. menot korvataan edelleenkin täydentävästä tuesta.
Kiitos tarkasta huomiosta liittyen johtopäätöksiin. THL:n joulukuun loppupuolella julkaiseman Toimeentulotuki 2014 -tilastoraportin mukaan vuonna 2014 toimeentulotukea sai kuukausittain keskimäärin 128 000 kotitaloutta. Jos oletetaan, että vuoden 2012 tutkimusaineistoon pohjautuvat tulokset pätevät myös myöhempinä vuosina eli että noin 10 prosenttia toimeentulotukea saaneista kotitalouksista ei ole Kelan asiakkaita samana kuukautena toimeentulotukea saadessaan, saadaan arvio, että kuukausitasolla noin 10 000 kotitaloudelle Kela tulisi olemaan uusi asiointitaho perustoimeentulotuen Kela-siirron jälkeen. Tämä on suuri määrä kotitalouksia. Parempi olisikin puhua, että kotitalouksien määrä on pieni, jos määrä suhteutetaan koko toimeentulotuen saajamäärään.
Lisäksi on huomatta, että nyt tarkasteltiin Kelan etuuksien ja toimeentulotuen päällekkäistä käyttöä saman kuukauden aikana. Vuositasolla päällekkäinen käyttö lienee ainakin hieman erilaista.
EU:n Sosiaalinen Komitea on mediaani-laskelmassa saanut 970€/kk. ja todennut Suomen perusturvan olevan liian alhainen. Sen vuoksi olemme vakavalla tarkkailulistalla. Suomen kansalaisista enemmistö on perustulon kannalla ja mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin moni haluaisi tämän 970€ kuukaudessa olevan perustulon tasona. Pääsisimme pois EU:n vakavalta tarkkailulistalta ja emme tarvitsisi raportoida enää tuon tason suhteen.
Suomessa esiintyy myös tukien alikäyttöä, mikä aiheuttaa yhteiskunnalle mittavia kuluja. Eikö juuri alikäytön korjausliike perustulon hyväksi, rahoita perustuloa? Tällä hetkellä myös perusturvan verotus on käsittämätön, verrattuna ansioverotukseen ja pääomaverotukseen. Perustulon myötä voisi myös verotuksella kompensoida elämiseen jäävää rahaa. Nykyisen 20% vero perusturvasta, voisi olla puolitettu perustuloa varten. Ainakin sitä pitäisi tuntuvasti laskea. Tämä nostaisi perustulon oikealle tasolle Suomessa sekä torjuisi tehokkaasti köyhyyttä ja syrjäytymistä.
Monesti yleisessä keskustelussa perusturvan ja perustulon tasosta, unohtuu usein omistajien taskuun menevät mittavat asumiskulut esim. asumistuet sekä osa perusturvasta. Se, mitä jää, niin sillä pitää maksaa ruoka, sähkö, vakuutusmaksut, internetmaksut, automaksut jne. Joten ei liene mikään ihme, jos kansalaisilla (250 000 perusturvalla elävää), on tiukoilla. Ruoka-apu eli leipäjonot ovat äärimmäinen hätähuuto monelle. Mainittakoon nyt sekin, että tasaverotuksen esim. alv ja lääkkeiden omavastuun nostamisien myötä, osa suomalaisista joutuu jo nyt valitsemaan lääkkeiden ja ruoan välillä. Tämä on hyvinvointiyhteiskunnassa käsittämätöntä.
Lopuksi haluan perustulon tasoa moittiville kansanedustajille todeta, että teidän, arvon kansanedustajat palkkio on yli 7-kertainen tuohon perustuloon verrattuna, mikä on EU:n Sos. Kom. mediaanin taso. Siitäkin tulonsiirrosta suurin osa siirtyy takaisin tavalla tai toisella. Vähävarainen ei tilillä rahojaan pidä, vaan hoitaa omat maksuvelvollisuudet yhteiskunnalle siinä, missä varakaskin. Tämä halutaan usein unohtaa yleisessä keskustelussa, oltiin sitten somessa tai perinteisten lehtien sivulla. Kiitos keskustelun ylläpitäjälle.