Klikkausjournalismi syö journalismin uskottavuuden

Created with Sketch. 2.11.2015
Created with Sketch.
Kangas Olli

Jaa

”Kela kaavailee perustuloa, jonka suuruus olisi täysimittaisena 800 euroa kuukaudessa” otsikoi iltapäivälehti pyhäinpäivän lehtensä. Otsikko on tyypillinen esimerkki virheellisestä, harhaanjohtavasta ja tarkoitushakuisesta klikkausjournalismista, joka valitettavasti on yleistynyt myös ns. laatumediassa. Kerron pari omakohtaista kokemusta.

Annoin taannoin haastattelun yhdelle  ’laatumedialle’, joka halusi tietää, mitä tapahtuu työttömän tuloille, jos työmarkkinatukea nostetaan 100 eurolla. 100 euroa oli demareitten ehdotus. Kerroin, että on sinänsä hyvä, että perusturvaetuuksia nostetaan. Ongelmaksi mainitsin, että monien päällekkäisten tulovähenteisten etuuksien (työmarkkinatuki, asumistuki ja toimeentulotuki) vuoksi 100 euron korotus ei suoraan välity päivän ehtoolla työttömän tulotason parannukseksi. Itse juttu oli ihan asiallinen. Otsikko sen sijaan ei ollut. ”Kela tyrmää demarien ehdotuksen!” kirkui ’laatumedian’ otsikko. Soitin uutispäällikölle ja valitin asiasta. Kerroin, että Kelalla ei asiasta ole mielipidettä ja jos onkin, niin minä en sitä tässä otsikon muodossa missään nimessä edusta. Pitkän keskustelun jälkeen uutispäällikkö suostui vastahakoisesti muuttamaan otsikkoa asiallisemmaksi.

Viime vuoden keväällä teimme simulaatiolaskelmia ministeriön toimeksiannosta lapsilisien erilaisista leikkausvaihtoehdoista, joita maan hallitus suunnitteli. Kirjoitimme asiasta blogin ’Lapsilisät leikkuriin’, jossa pohdimme esitettyjä eri vaihtoehtoja ja niitten seurausvaikutuksia.  Yhtenä vaihtoehtona oli siirtyminen tasasuuruiseen lapsilisään. Nythän lapsilisä kasvaa lapsiluvun myötä [1]. Blogimme pohjalta valtakunnallinen ’laatumedia’ mainosti, että Kela ehdottaa siirtymistä tasasuuruiseen lapsilisään. Soitto toimittajalle ja rautalankamallista selvennys: emme ole ehdottaneet mitään, olemme vain laskeneet annettujen eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Korostin, että laskelmiemme pohjalta maan hallitus tekee omat johtopäätöksensä ja toimii parhaaksi katsomallaan tavalla. Otsikkoa ei muutettu.

Asiallinen otsikko ei ole seksikäs eikä kerää klikkauksia

Tutkijan kannalta edellä kuvatut tilanteet ovat kiusallisia ja harmittavia. Tutkimuksen tehtävänä on epäillä, koetella ja pohtia asioita useista näkökulmista. Journalismi taas näyttää enenevässä määrin vetävän mutkat suoriksi. Jossain määrin tämä on ymmärrettävääkin. Harva lukija tai kuulija jaksaa seurata tutkijan pitkää pohdintaa virhemarginaaleista ja erilaisten varaumien vaikutuksista tuloksiin. Meillä tutkijoilla on varmasti opittavaa oman asiamme selkeämmästä esilletuomisesta. Paljon korjattavaa on myös klikkausjournalismissa, joka räväköillä ja harahaanjohtavilla otsikoilla pyrkii houkuttelemaan lukijoita. Asiallinen otsikko ei houkuta.

Yleensä haastateltava saa lehtihaastattelunsa nähtäväksi ja voi korjata suurimpia virheitä. Toimittaja sen sijaan pidättää itsellään oikeuden otsikointiin. Pulma usein on juuri tässä. Otsikko kehystää artikkelin sisällön ja antaa sille tulkintaraamin. ’Kela tyrmää’ on vetävä lööppi, käsittelipä itse artikkeli mitä tahansa. Otsikko jää elämään omaa elämäänsä. Sanalla on voimaa.

Kela kaavailee perustuloa, jonka suuruus olisi täysimittaisena 800 euroa kuukaudessa

Palataan vielä iltapäivälehden otsikkoon. ’Kela suunnittelee perustuloa’ kerää enemmän klikkauksia kuin ’Kela suunnittelee perustulon kokeilua’.  Edellinen on vetävämpi, jälkimmäinen on totta. Perustulokokeilun suunnittelun tausta on se, että Kelan tutkimuksen vetämä konsortio voitti Valtioneuvoston kanslian (VNK) järjestämän kilpailutuksen perustulokokeilun suunnittelusta, ks tiedote 27.10.2015. Kyseessä on siis toimeksiannon mukainen perustulokokeilun – ei perustulon – suunnittelu.  Tehtävänämme on pohtia, miten Suomessa voitaisiin kokeilla täydellistä ja osittaista perustuloa, negatiivista tuloveroa ja muita mahdollisia perustulon malleja. Väliraportin tulee olla valmis 30.3. 2016, Loppuraportin määräpäivä on marraskuussa 2016. Tutkimus tuottaa tiedon politiikan teon pohjaksi.

Das Sein ja das Sollen

Oma näkemykseni tutkimuksen ja politiikan välisestä rajanvedosta liittyy saksalaisen sosiologin Max Weberin (1864–1920) nimiin pannun kahden asian: Das Sein ja das Sollen väliseen eroon. Sein viittaa siihen, miten asiat ovat. Sollen puolestaan kuvaa asioitten toivottua tilaa sitä, miten asioitten pitäisi olla. Tutkimus keskittyy Seiniin.  Politiikka kertoo, miten tulisi olla (das Sollen). Toki ero ei ole näin selvä puoleen eikä toiseen. On poliitikkoja, joilla on vahva faktatietämys, ja on tutkijoita, jotka tulevat selkeästi Sollenin puolelle.

Tehdään vielä rautakauppareissu. VNK:n rahoittama konsortiomme simuloi vaihtoehtoisten mallien tulonjako- ja kansataloudellisia vaikutuksia, suunnittelee mahdollisimman hyvän koeasetelman, josta saadaan luotettavaa tutkimustietoa päätöksenteon pohjaksi. Vuosille 2017 ja 2018 ajoittuvan kokeilun tulosten perusteella poliittiset päättäjät tekevät omat johtopäätöksensä perustulon realistisuudesta tai epärealistisuudesta. Das Sein: me emme kaavaile perustuloa, jonka suuruus olisi täysimittaisena 800 euroa kuukaudessa. Me hahmotamme VNK:n toimeksiannon mukaisesti perustulokokeilun vaihtoehtoja. Muut tahot hoitakoot das Sollen -puolen.

Sanottakoon vielä lopuksi, että minulla itselläni ei ole agendaa tai vahvaa kantaa perustulon puolesta eikä sitä vastaan. Kokeilun jälkeen voi olla. Ehkä.

Olli Kangas
tutkimusjohtaja, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Alaviite:

[1] Ensimmäisestä lapsesta maksetaan 95,75€, toisesta lapsesta 105,80€, kolmannesta 135,01€, neljännestä 154,64€ ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 174,27€ kuukaudessa.