Taitaa tulla paha kakku

Created with Sketch. 4.9.2015
Created with Sketch.
Koskenvuo Karoliina

Jaa

Nykyinen hallitus on rajaamassa päivähoito-oikeutta tavalla, joka johtaa lasten eriarvoistumiseen. Suunnitelmien mukaan lapsella olisi oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti, opiskelevat päätoimisesti, toimivat yrittäjinä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Opetus- ja kulttuuriministerin esityksen mukaan kaikki päivähoitoa koskevat muutokset astuisivat voimaan jo vuoden 2016 elokuussa. Missä määrin suunniteltujen muutosten vaikutuksia lapsiin ja perheisiin on arvioitu tai aiotaan arvioida?

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia koskeva ihmisoikeussopimus, jossa luetellaan lapsille kuuluvat ihmisoikeudet ja asetetaan valtioille ensisijainen vastuu oikeuksien toteuttamisesta. Viranomaisten on myös kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissään ja päätöksissään arvioitava niiden vaikutukset lapseen. Sopimuksen neljä yleistä periaatetta ovat syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen ja lapsen näkemysten kunnioittaminen. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi, ks. Unicef.fi. Vanhemman työmarkkina-asemaan perustuva lapsen oikeuksien rajaaminen rikkoo selvästi sopimuksen periaatteita ja heikentää lasten yhdenvertaisuutta.

Keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Annika Saarikko vertasi alkuvuodesta 2015 osuvasti varhaiskasvatuslain uudistamista lasten hiekkalaatikkoleikkiin, jossa lapiolla taputetaan hiekkaämpärin päälle ja lausutaan kakun koossa pysymistä toivoen loru: ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku”. Hyvän kakun ominaisuuksiin katsottiin kuuluvaksi perheiden aito mahdollisuus valita omaan arkeen ja lapsen kehitysvaiheeseen parhaiten sopiva hoitomuoto ja paikka hyvään varhaiskasvatukseen, ”varhaiskasvatuksen on oltava jokaisen perheen ja lapsen ulottuvilla”.

Nyt näyttää siltä, että kasassa ovat enemmän pahan kuin hyvän kakun ainekset, uusilla kokeilla kiire ja uuni tulikuumana. Hyvää kakkua ei ole tarjolla, ei ainakaan kaikille ja joillekin vain murusia. Nykyisen hallituksen taloussäästöillä perustellusta politiikasta tulee mieleen Grimmin veljesten kirjoittama köyhyyden ja nälän ihmisille aiheuttamia ratkaisuja käsittelevä Hannun ja Kertun tarina, jossa köyhän puunhakkaajan lapset ajetaan nälkäkuoleman pelossa metsään ja jätetään sinne. Lapset pudottelevat matkan varrelle leivänmurusia löytääkseen takaisin kotiin, mutta linnut syövätkin lasten muruset.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on siis tarkoitus rajata jatkossa 20 tuntiin viikossa ja vastuu tätä laajemmasta varhaiskasvatuksen tarpeen osoittamisesta kuuluu lähtökohtaisesti lapsen huoltajille. Osalla työttömistä on työ- ja toimintakykyä alentavia sairauksia ja psykososiaalisia ongelmia, mikä tulisi ottaa päivähoito-oikeuden rajaamista koskevissa suunnitelmissa huomioon. Kuntoutus mainitaan olosuhteeksi, joka voisi hakemuksesta tuoda oikeuden laajempaan hoitoon.

Kelan tilastotietojen mukaan joulukuussa 2014 yhteensä 1 847 henkilöä sai samaan aikaan lapsilisää alle 7-vuotiaasta lapsesta ja Kelan työkyvyttömyyseläkettä (kuntoutustukea tai toistaiseksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä) tai kuntoutusrahaa. Luku antaa aliarvion pienten lasten vanhemmista, jotka saavat kuntoutus- tai eläke-etuuksia, koska lapsilisää maksetaan yleensä äidille ja tilastotiedot kattavat vain Kelan etuudet.  Nuorilla aikuisilla suurimmat syyt työkyvyttömyyteen ja kuntoutustarpeeseen liittyvät mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin, mutta työkyvyttömyyden taustalla voivat olla myös esimerkiksi MS-tauti tai reuma. Ollaanko myös näiden vanhempien lapsilta viemässä oikeus kokopäiväiseen hoitoon, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin kehittää sosiaalisia taitoja ja vertaissuhteita?

Karoliina Koskenvuo
erikoistutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi