Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten tarvitseman kuntoutuksen järjestämisvastuu

Created with Sketch. 5.8.2015
Created with Sketch.
Ilona Autti-Rämö

Jaa artikkeli Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten tarvitseman kuntoutuksen järjestämisvastuu sosiaalisessa mediassa

Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille (Kela, 2015)

Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille (Kela, 2015)

Kuntoutus on sisällöltään monimuotoinen ja monialainen toimintakokonaisuus riippumatta siitä, puhutaanko lääketieteellisestä, sosiaalisesta, kasvatuksellisesta tai ammatillisesta kuntoutuksesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen yleinen vastuu on säädetty terveydenhuollolle, siltä osin kuin kuntoutus ei kuulu muiden tahojen, kuten Kelan järjestettäväksi.

Lasten ja nuorten opillisesta sekä sosiaalisesta kasvatuksesta kantaa päävastuun ensin päivähoito, sen jälkeen peruskoulu ja jatkossa ammattiin valmistavat oppilaitokset. Jos sairauden, vian tai vamman arvioidaan aiheuttavan olennaista heikentymistä nuoren opiskelu tai työkykyyn, on hänellä oikeus saada Kelan järjestämää hakijan kannalta tarkoituksenmukaiseksi arvioitua ammatillista kuntoutusta.

Kuinka paljon eri toimintaympäristöt – päivähoito, peruskoulu, jatko-opinnot – antavat lapsille ja nuorille erityistä tukea, ei ole tiedossa. On kuitenkin todennäköistä, että näissä itsenäiseen selviytymiseen ja ammatilliseen koulutukseen pätevöitymiseen tähtäävissä ympäristöissä tehdään perustehtävien ohella paljon ns. kokonaiskuntoutusta ja yksilölliset tarpeet huomioidaan toiminnassa.

Julkisen terveydenhuollon järjestämän kuntoutuksen määrästä ei liioin ole tietoa. Julkisen terveydenhuollon järjestämää kuntoutusta saavat lapset ja nuoret ovat todennäköisesti henkilömäärältään suurempia kuin Kelan järjestämää kuntoutusta saavat, joskin julkisen terveydenhuollon järjestämät kuntoutustoimenpiteet ovat kestoltaan lyhyempiä ja todennäköisesti rajatumpia.

Kelan kuntoutuksella tärkeä rooli

Vuonna 1987 syntyneiden rekisteriseuranta osoitti, että joka kuudestoista henkilö (6.2% koko ikäkohortista) oli saanut jotain Kelan järjestämään kuntoutusta 25 ikävuoteen mennessä (Törmäkangas ym. 2015). Luku kuvastaa hyvin Kelan järjestämän kuntoutuksen merkitystä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten toimintakyvyn tukena. Yleisimmät Kelan järjestämät lakisääteiset kuntoutusetuudet olivat vaikeavammaisten kuntoutus (1.3 % syntymäkohortista), ammatillinen kuntoutus (2.3% syntymäkohortista) sekä kuntoutuspsykoterapia (2.5% syntymäkohortista). Kaikissa näissä kuntoutusetuuksissa on joko jo tapahtunut tai tapahtuu merkittäviä muutoksia, mitkä mahdollistavat sen, että tulevaisuudessa erityisesti nuorilla on vielä parempi mahdollisuus saada lakisääteistä Kelan järjestämää kuntoutusta.

Näiden lakisääteisten kuntoutustoimenpiteiden lisäksi Kela on järjestänyt kohderyhmälle 25 ikään mennessä myös harkinnanvaraista kuntoutusta, erityisesti sopeutumisvalmennuskursseja. Tähän rekisteritutkimukseen ei sisälly ajankohtaisia neuropsykiatrista kuntoutusta kehittäviä hankkeita; perhekuntoutus lapsiperheille (LAKU-hanke) ja nuorille sekä nuorille aikuisille opinnoista valmistumista sekä työllistymistä tukevaa kuntoutus (Oma Väylä).

Kuntoutuksen osalta hallitusohjelmassa on linjattu kuntoutuksen kokonaisuudistus. Kuntoutus on myös Soten ytimessä, joten tuleva Sote-rakenne tullee myös vaikuttamaan kuntoutuksen järjestämiseen. Tällä hetkellä Suomen kuntoutusjärjestelmä ei ole yhtenäinen hallittu kokonaisuus, vaan se on eriytynyt toisistaan irrallisiin toimijoihin, joissa tiedonkulku, kuntoutujien ohjaus osaamisen ja resurssien mukaan tai kansallinen yhdenmukainen ohjaus eivät toteudu optimaalisesti. Jos kuntoutusjärjestelmää tarkastellaan vain yläkäsitteenä, joissa toimijoiden vastuita muuttamalla saavutetaan paremmat tulokset, unohdetaan että mikään järjestelmä ei kuntouta ihmistä, vaan kuntoutuminen edellyttää sitoutumista muutosta tukevaan prosessiin, osaamista, ja eri toimijoiden välistä hyvää yhteistyötä.

Kuntoutuja keskiöön

Keskeistä kuntoutumisen mahdollistamisessa on kuntoutustarpeen syyn tunnistaminen. Syyn tunnistaminen mahdollistaa tarvittavan hoidon järjestämisen, ympäristötekijöihin vaikuttamisen ja muokkaamisen sekä kuntoutuksen tavoitteiden realistisen suunnittelun yhdessä kuntoutujan kanssa. Kun tavoitteet on määritetty, on tehtävä suunnitelma; miten toimien kuntoutujan on mahdollista saavuttaa itselleen asettamansa tavoite. Jotta kuntoutuja sitoutuisi tavoitteen saavuttamisen edellyttämiin toimiin, on tavoitteen merkitys oltava hänelle itselleen selkeä. Jotta kuntoutuksen kokonaisuudistus voisi onnistua, on varmistettava, että niin kasvatuksen, opetuksen, terveydenhuollon kuin sosiaalihuollon toimijoilla on riittävää kuntoutuksen osaamista. Uskallan väittää, että tässä osaamisessa meillä on vajetta. Osaamisvaje saattaa olla vähintään yhtä suuri ongelma kuin kuntoutuksen järjestelmään liittyvät ongelmat. Osaamisvaje voi johtaa siihen, että kuntoutustarpeita ei tunnista, realistisia tavoitteita ei osata määrittää eikä tavoitteen saavuttamisen mahdollistavia toimenpiteitä hallita – saati että osattaisiin tukea kuntoutujan sitoutumista omaan aktiiviseen toimintaan.

Kelan toiminnassa korostuu kokonaisvaltainen asiakasnäkökulma  ja eri etuuksien kautta on mahdollisuus saada laaja kuva kuntoutusta hakevien elämäntilanteesta. Erityisesti lasten ja nuorten kuntoutuksessa keskeistä on oikea-aikaisuus. Kela myös edellyttää, että kuntoutuksen tavoitteet on asetettu yhdessä kuntoutujan  kanssa ja suunniteltujen kuntoutustoimenpiteiden avulla on mahdollista saavuttaa asetettu tavoite. Huolellinen diagnoosi, kuntoutuksen tarpeen arviointi, yksilöllisten tavoitteiden tunnistaminen sekä osaamiskriteerit täyttävät kuntouttajat ovat keskeisiä Kelan järjestämässä kuntoutuksessa. Suunniteltaessa kuntoutuksen kokonaisuudistusta keskeistä on varmistaa, että asiakas on oman kuntoutumisprosessinsa keskiössä ja kuntoutuksen järjestämisvastuiden määrittäminen takaa osaavan, yhteistyökykyisen kuntoutusprosessin toteutumisen. Järjestelmä, jossa kuntoutuja mielletään objektiksi, ei johda kuntoutujan sitoutumiseen aktiiviseen, omaa toimintaa edellyttävään muutosprosessiin.

Ilona Autti-Rämö
johtava ylilääkäri, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätietoja: Törmäkangas L, Autti-Rämö I, Tuulio-Henriksson A, ym. Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille. Työpapereita 75, Kelan tutkimusosasto.