Ravitsemuskuntoutuksen toteutuminen Kelan järjestämillä kuntoutuskursseilla (Kela 2015)
Ravitsemuskuntoutus ei tarkoita vain ravitsemusneuvontaa, kuten moni kuvittelee. Siihen sisältyy myös ruokatarjonta, joka on oleellinen osa ravitsemuskuntoutusta.
Kelan standardien mukaan ravitsemusneuvonnan tulee toteutua pääosin laillistetun ravitsemus-terapeutin toimesta. Jos joku muu antaa neuvontaa, sen tulee tapahtua ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Lisäksi ruokatarjonnan tulee olla ravitsemussuositusten mukaista. Standardien tarkoitus on varmistaa, että ravitsemuskuntoutus ei perustu uskomuksiin vaan tutkittuun tietoon.
Miksi ravitsemuskuntoutusta tarvitaan?
Ravitsemuksella on tärkeä merkitys kaikille kuntoutujille. Hyvä ravitsemustila edistää sairastumisen tai vammautumisen jälkeistä kuntoutumista. Se kohentaa myös toiminta- ja työkykyä sekä elämänlaatua monin tavoin.
Ravitsemuskuntoutuksen avulla voidaan ehkäistä ja hoitaa varsinkin lihavuuteen liittyvien sairauksia, kuten diabetesta, kohonnutta verenpainetta, sydänsairauksia, metabolista oireyhtymää ja uniapneaa.
Ravitsemuskuntoutuksesta hyötyvät myös henkilöt, jotka kärsivät vajaaravitsemuksesta. Heitä on varsinkin vaikeavammaisten ja ikääntyneiden kuntoutujien joukossa. Vajaaravitsemus tarkoittaa energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden puutosta tarpeeseen nähden. Se aiheuttaa lihaskatoa ja osteoporoosia, mikä lisää kaatumisen ja murtumien vaaraa. Myös alttius infektioille lisääntyy.
Tutkimustiedosta käytäntöjen kehittämiseen
Tuore tutkimus antaa tietoa ravitsemuskuntoutuksen käytännöistä niissä kuntoutuslaitoksissa, joissa toteutetaan Kelan järjestämiä kuntoutuskursseja. Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka lähettiin 55 kuntoutuslaitokseen. Vastaukset saatiin lähes kaikista (91 %) laitoksista.
Osassa kuntoutuslaitoksista ravitsemusneuvonta sekä ruokatarjonta toimivat esimerkillisellä tavalla toistensa tukipilareina. Lisäksi terveellisen aterian koostaminen havainnollistetaan lautasmallin avulla. Käytäntö antaa hyvän mallin siitä, miltä suositusten mukainen ruoka näyttää ja maistuu. Tämä tukee ravitsemuskuntoutuksen onnistumista ja houkuttelee entistä parempiin ruokavalintoihin myös kuntoutuksen päättymisen jälkeen. Vastaavaan käytäntöön tulisi päästä kaikissa laitoksissa.
Tutkimus nosti esiin myös muita kehittämisen tarpeita. Osassa laitoksista ruoka sisältää liikaa terveydelle haitallista suolaa sekä tyydyttynyttä rasvaa. Epäkohta on helppo korjata ilman lisäkustannuksia. Ruoan laatu kohenee vähentämällä suolan käyttöä ruokien valmistuksessa ja suosimalla pehmeiden kasviöljypohjaisten rasvojen käyttöä kovien rasvojen sijaan.
Rakentava yhteistyö ravitsemusohjausta antavan ja ruokatarjonnasta vastaavan henkilöstön välillä on avainasemassa ravitsemuskuntoutuksen kehittämisessä. Myös henkilöstön ravitsemusosaamisen ylläpitoon kannattaa satsata. Kelassa tulisi varmistaa ravitsemuskuntoutuksen hyvä laatu ottamalla se arvioinnin piiriin.
Tutkimusjulkaisusta löytyy mm. kattava tietopaketti ravitsemuskuntoutuksesta sekä lukuisia muitakin keinoja ravitsemuskuntoutuksen kehittämiseksi.
Paula Hakala
johtava tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi
Lähde: Hakala P, Toikka T, Paturi M, Autti-Rämö I. Ravitsemuskuntoutuksen toteutuminen Kelan järjestämillä kuntoutuskursseilla. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 135/2015.
Kommentit