Soten uusissa koitoksissa kanta-asiakkaisiin kannatta panostaa

Created with Sketch. 19.5.2015
Created with Sketch.
Mikkola Hennamari

Jaa artikkeli Soten uusissa koitoksissa kanta-asiakkaisiin kannatta panostaa sosiaalisessa mediassa

Soten monikanavarahoituksen osaoptimointiongelmaa on hehkutettu pitkään. Osaoptimoinnilla tässä tarkoitan sitä, että terveydenhuollon päätöksentekijä tietoisesti siirtää kustannusvastuun toiselle maksajalle. Yritämme nyt rekisteritutkimuksen avulla lisätä tietoa siitä, miten tämä keppihevonen taltutetaan ja mikä on olennaista. Ilman tutkimustietoakin monilla tahoilla tästä taitaa olla jo valmis mielipide olemassa.

Projektin siemen kylvettiin, kun olin Oulun terveyspalveluista vastaavan johtajan Sirkku Pikkujämsän kanssa samalla reissulla tutustumassa perusterveydenhuollon pohjoismaisiin järjestelmiin. Oulussa oli jo aikaisemmin selvitetty paljon palveluja käyttävien kustannuksia kaupungin oman järjestelmän sisällä. Oulun kaupungilla oli halua myös tietää, kuinka paljon Kelan kautta kanavoituu rahoitusta oululaisten palveluihin ja lääkkeisiin. Lisäksi Oulu oli tehnyt Kaste-hankkeessa selvitystä terveysasemiensa vastaanottopalveluista.

Ryhdyimme tuumasta toimeen ja teimme esiselvityksen, jossa saimme summatasolla työterveyshuollon palveluntuottajilta (Terveystalo, Mehiläinen, Attendo ja Oulun työterveys) ja Oulun kaupungilta muun muassa tietoa yksivuotisikäryhmittäin perusterveydenhuollon palveluista. Lisäksi saimme myös YTHS:n tietoja. Tästä hankkeesta, mihin ei tarvittu tietolupaprosessia, ensimmäisiä tuloksia on nähtävillä tutkimusblogissa ja kalvosarjassa.

Sittemmin Sitra tuli mukaan yhteistyöhön ja päätimme koota sekä linkata aineiston henkilötasolla. Oulun kaupungin, Kelan ja Sitran sekä neljän työterveyshuollon palveluntuottajan yhteistyöhankkeessa on koottu henkilötasolla tiedot koko palvelujärjestelmän rahoituksesta. Aineiston ensimmäisen vaiheen kokoamisen ja analysoinnin teki NHG (Nordic Health Care Group) Sitran alihankkijana. Kelan on aineiston rekisterin pitäjä ja seuraavassa vaiheessa syvennämme tarkastelua sateenvarjohankkeessa: Kelan etuudet sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Tapaus Oulu

Oulun noin 200 000 asukkaan väestöpohjassa henkilötunnuksiin kohdentuvaa rahaa vuonna 2013 saimme laskettua 650 miljoona euroa, josta Kelan hallinnoimaa sairaanhoitovakuutuksen rahoitusta oli noin 90 miljoonaa euroa. Sairaanhoitovakuutuksen euromääräisesti merkittävin etuus ovat lääkekorvaukset, joka kattaa kaksi kolmasosaa sairaanhoitovakuutuksen rahoituksesta. Sairausvakuutuksen toisen osan – työtulovakuutuksen ja työnantajien suoran rahoituksen kautta oululaisten työterveyshuollon kuluihin käytettiin noin 30 miljoonaa euroa.

Oulussa palvelujärjestelmän rahoituksesta 420 miljoonaa kohdentui väestöstä 10 prosentin tarpeisiin. Sairaanhoitovakuutuksen rahaa tästä oli noin 60 miljoonaa ja työterveyshuollon rahoitusta vajaa 5 miljoonaa. NHG:n analyysissä noin 5000 euron vuosittaiset kulut lokeroivat potilaan paljon palveluita tarvitseviin.

Sairaanhoitovakuutuksen osalta paljon palveluita tarvitsevien joukossa on luonnollisesti vammais- ja psykiatrisia palveluja tarvitsevia asiakkaita sekä hintavia lääkehoitoja saavia potilaita.

Tutkimuksen avulla saatetaan löytää säästömahdollisuuksia

Jo aikaisempien tutkimusten perusteella olemme tienneet, että lääkkeidenkin kustannukset kasaantuvat harvoille. Kelan rekisteristä tehdyn tutkimuksen mukaan esimerkiksi syöpäpotilaiden avohoidossa käytettävien lääkehoitojen vuosittaiset kulut potilasta kohden ylittävät 3000 euroa ja joidenkin sairausryhmien osalta huomattavasti tätä suurempiakin kustannuksia (Saastamoinen ja Verho 2013, 2015), ks. myös Kelan tiedote 23.3.2015.

Sen sijaan, että päivitellään sitä, että pieni osa väestöstä tarvitsee näin paljon palveluita, voidaan myös todeta, että vakuutusperiaatteen kannalta järjestelmä toimii kuten pitääkin. Yhdessä kannamme rahoitusriskin vaativimpien sairauksien osalta.

Tutkimus antaa konkreettista suuntaa sille, mistä suurimmat säästöt voisivat löytyä. Perusterveydenhuollon palveluiden sisältä on isoja säästöjä vaikea saada. Sen sijaan koordinoimalla paljon palveluita tarvitsevien erityyppiset ja –tasoiset palvelut paremmin voitaneen päästä pienempiin kokonaiskustannuksiin. Tähän tarvittaisiin parempaa online-tietoa koko palvelujärjestelmän toiminnasta ja kustannuksista. Toisaalta, pieniäkin puroja tarkastelemalla lähemmin, järjestelmää voidaan tehostaa varsinkin, jos se johtaa potilaan kannalta parempaan lopputulokseen.

Tutkimuksen ensivaihe kertoo, että paljon palveluja käyttävien joukosta ei juuri löydy työterveyshuollon asiakkaita eikä yksityisiä terveyspalveluita käyttäviä. Näiden potilasryhmien palvelujen käytöstä lienee vaikea löytää sellaisia säästöjä, joilla olisi Soten menopaineissa juurikaan merkitystä.

Katse kääntyy selvästi sosiaalipalvelujen puoleen ja sairaanhoitovakuutuksen osalta erityisesti hintaviin lääkkeisiin sekä asiakkaisiin, joilla on paljon lääkkeiden käyttöä. Lisätutkimuksen avulla saamme tietää, mitä muita palveluita esimerkiksi Kelan kuntoutusasiakkaat ja eläkkeensaajan hoitotukea saaneet ovat käyttäneet. Tutkimusaineisto mahdollistaa erilaisten asiakasryhmien palvelujen käytön analysoinnin laajemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Osaoptimoinnin tutkiminen jää edelleen mysteeriksi, mutta aineisto antaa suuntaviivat siitä, missä sillä voi olla merkitystä ja missä kohtaa esimerkiksi avo- ja laitoshoidon rajapinnassa tai kuljetuspalveluissa työnjakoa kunnan ja Kelan välillä voidaan uudistaa ja selkeyttää. Vaikka rahatkin laitettaisiin samaan pussiin – hoitokäytännöt eivät välttämättä muutu, jos kokonaiskustannusten hallinta ei ole keskiössä arkijohtamisen tasolla.

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori
etunimi.sukunimi@kela.fi

Tutkimuksia paljon lääkkeitä käyttävistä: