Matkakorvauksia käytetään edelleen vähän

Created with Sketch. 28.4.2015
Created with Sketch.
Tillman Päivi

Jaa artikkeli Matkakorvauksia käytetään edelleen vähän sosiaalisessa mediassa

Kirjoitin aiemmin artikkelin siitä, kuinka paljon sairausvakuutus korvaa matkoja suhteessa toteutuneisiin, korvauksen piiriin kuuluviin käyntien määrään, ks. Sosiaalivakuutus 1/2009 s. 22-23. Tulosten mukaan vain noin joka kymmenes matka oli matkakorvausten piirissä. Mikä tilanne on nyt? Kela on keskittänyt taksimatkojen tilauksia alueellisiin tilauskeskuksiin, ja sen myötä tiedotus matkakorvauksista on lisääntynyt. Onko käyttö lisääntynyt?

Vertailin käyntien ja korvattujen matkojen tilastotietoja toisiinsa vuoden 2013 osalta, sillä se on uusin vuosi, jolta käyntitietojen lukumäärät on saatavilla. Korvauksen piiriin kuuluvat sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat, ja ne jakautuivat vuonna 2013 pääryhmittäin seuraavasti:

 Erikoissairaanhoito
 Avohoitokäynnit, somaattinen sairaanhoito  6,71 miljoonaa
 Hoitojaksot, somaattinen sairaanhoito  0,95 miljoonaa
 Avohoitokäynnit, psykiatrinen sairaanhoito  1,80 miljoonaa
 Hoitojaksot, psykiatrinen sairaanhoito  0,04 miljoonaa
 Perusterveydenhuolto
 Lääkärikäynnit  6,8 miljoonaa
 Yksityinen sairaanhoito
 Lääkärikäynnit (sairausvakuutuksen korvaus)  3,7 miljoonaa


Tilastolähteet: THL ja Kela

Yhteensä siis noin 20 miljoonaa käyntiä eli 40 miljoonaa yhdensuuntaista matkaa. Lisäksi korvauksen piiriin kuuluvat Kelan kuntoutukseen liittyvät matkat sekä muu sairaanhoito, kuten käynnit työterveyshuollossa tai tutkimukseen ja hoitoon liittyvät käynnit.

Matkoja korvattiin vuonna 2013 yhteensä 5,25 miljoonaa eli edellä esitettyyn 40 miljoonaan verrattuna vain vähän, noin 13 %. Vuonna 2009 kirjoitin, että korvattujen matkojen osuus toteutuneista oli noin kymmenesosa, joten pientä lisäystä saattaa olla tapahtunut, mutta joka tapauksessa osuus on edelleen todella pieni.

Vuonna 2009 selvitin kohdentumista myös kuntakohtaisesti. Tuolloin kävi ilmi, että käyntimääriin suhteutettu matkakorvausten käytön aktiivisuus oli vähäisintä suurehkojen kaupunkien lähistöllä olevissa ikärakenteeltaan nuorissa kunnissa, kuten Muurame, Oulunsalo tai Raisio ja suurinta taas korkean sairastavuuden maaseutukunnissa kaukana sairaalakaupungista. Tilanne lienee sama edelleen.

Yksi korvauksia rajaava tekijä on matkakohtainen omavastuu. Vuonna 2013 se oli yhdensuuntaista matkaa kohti 14,25 euroa. Käytännössä tämä rajaa useimmat julkisella liikenteellä ja omalla autolla tehdyt matkat korvauksen ulkopuolelle. Tosin nämäkin kustannukset kerryttäisivät matkakorvausten vuosiomavastuuta, mutta tästä ei ehkä tiedetä riittävästi.

Selvitimme pian julkistettavassa raportissa dialyysikäynteihin liittyviä matkakorvauksia. Oli yllättävää, että jopa niillä, joilla oli vuodessa 150 dialyysikäyntiä sairaalassa, ei välttämättä ollut lainkaan matkakorvauksia. Vähäistä käyttöä voi selittää se, että korvaus pitää hakea kokonaan toisesta organisaatiosta kuin missä hoito annetaan.

Tosiasiassa siis valtaosa sairaanhoitoon tai kuntoutukseen liittyvistä matkoista tapahtuu kokonaan matkustajan omaan piikkiin. Jos kaikki hakisivat aina kaikista matkoistaan sairausvakuutuksen korvauksen, korvausmenot voisivat olla tuntuvasti suuremmat. Toisaalta, jos esimerkiksi matkakorvausmenojen kasvuvauhti ei pienene vaikka säästöjä tuova taksikuljetusten yhdistely lisääntyy, syy voi löytyä siitä, että tästä ”ei-korvattujen matkojen” isosta potista on tullut kokonaan uusia matkoja korvausten piiriin.

Päivi Tillman
tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähteet:

  • Paltta, Päivi. Matkakorvauksia käytetään aktiivisimmin Kestilässä. Sosiaalivakuutus 1/2009, s. 22-23.
  • Somaattinen erikoissairaanhoito 2013. Tilastoraportti 1/2015, Suomen virallinen tilasto, Terveys 2015. THL.
  • Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2013. Tilastoraportti 2/2015, Suomen virallinen tilasto, Terveys 2015. THL.
  • Perusterveydenhuolto 2013. Tilastoraportti 28/2014. THL