Samat oikeudet äideille ja isille?

Created with Sketch. 10.3.2015
Created with Sketch.
Haataja Anita

Jaa artikkeli Samat oikeudet äideille ja isille? sosiaalisessa mediassa

Kuuntelin 4.3.2015 Tanen ja NYTKIS-järjestön eduskuntavaalipaneelia. Hoiva ja vanhempainvapaan 6+6+6 -malli olivat keskustelun pääaiheina. Paneelin kahdeksan puolueen edustajasta puolet kannatti, toinen puoli ei kannattanut tai ottanut kantaa malliin. Malli on hyvä tavoite ja noudattaa suomalaista perinnettä: isille oikeuksia, mutta jossain määrin äitien kontrolloimana. Tasa-arvoa edistävään 6+6+6 -malliin sisältyy hiljainen ajatus, että äiti pitäisi pääsääntöisesti 6+6 kuukautta vapaata ja isä loppuosasta sen minkä pitää.

Aloituspuheenvuorossaan dosentti Raija Julkunen mainitsi myös 9+9 -mallin. Koska tilaisuudessa ei ollut juuri aikaa yleisökeskusteluun, eikä malli varmaan ollut monellekaan ennestään tuttu, avaan hieman mallin tausta-ajatuksia: 9+9 -vanhempainvapaamalli tarjoaisi lähtökohtaisesti molemmille vanhemmille yhtä pitkän oikeuden vanhempainvapaaseen, mutta molemmat voisivat luovuttaa osan, enintään esimerkiksi 3 kk toiselle vanhemmalle.

Mallien lopputulos voisi käytännössä olla sama, mutta yhteensä 18 kk vanhempainvapaan jakamista neuvoteltaisiin eri tavalla: 6+6+6 -mallissa neuvotellaan kiintiöiden ulkopuolella olevan 6 kuukauden jakamisesta, mutta 9+9 -mallissa keskustellaan siitä, luovuttaako toinen osan oikeuksistaan toiselle. Ero on tasa-arvoideologioissa.

Kummankin mallin taustalla on esimerkki muista Pohjoismaista. 6+6+6 -mallin taustalla on Islannin malli, joka tuli voimaan 2000-luvun alussa vanhempainvapaan kolmijakona 3+3+3. Yhteensä 9 kuukauden vanhempainvapaasta 3 on korvamerkitty äidille (sisältäen äitiysvapaan), 3 isälle ja loput 3 vanhempien kesken jaettavaksi.

Mallia Ruotsista

9+9 -mallin esimerkki tulee Ruotsista. Kun ruotsalainen vanhempainvapaa tuli voimaan 1974, oli sen kokonaispituus 6 kk. Tästä kummallekin vanhemmalle kuului puolet eli 3 kk. Toinen vanhempi (isä) saattoi kuitenkin luovuttaa oman osuutensa osittain tai kokonaan toiselle vanhemmalle (äidille, tai päinvastoin). No, isät yleensä luovuttivat osuutensa kokonaan äidille, vaikka vapaan pituus vähitellen kasvoi. Lisäksi isillä oli 2 viikon isyysvapaa lapsen syntymän yhteydessä kuten Suomessa. Kun malli ei tuottanut toivottua tulosta, otti Ruotsi käyttöön isä- ja äitikiintiöt (1995): omasta osuudesta ei enää voinut siirtää toiselle yhtä kuukautta. Vanhempainvapaan pituus oli tuolloin jo 16 kk (8+8), josta 3 kk korvataan ansiosidonnaista pienemmällä tasaetuudella.

Traditioidemme erilaisuudesta kertoo se, että vuoteen 1991 asti isät saivat pitää isyys- tai vanhempainvapaata vain äidin suostumuksella. Lisäksi suomalainen isäkiintiö (2003) oli aluksi ehdollinen sille, että isä käyttää ensin 2 viikkoa jaettavasta vanhempainvapaasta saadakseen 2 viikkoa omaa vapaata.  Vasta pari vuotta sitten (2013) isät saivat itsenäisen oikeuden kaikkiin isyysrahapäiviinsä. Nykyisin lapsi on lähes vuoden ikäinen, kun vanhempainvapaat on pidetty, jos isä pitää vapaansa peräkkäin, eikä käytä niitä lainkaan lapsen syntymän yhteydessä.

Molempien mallien kannatusta testattiin Kelan tutkimusosaston ja THL:n Perhevapaat 2013 kyselyssä, jossa kohderyhmänä olivat vuonna 2011 lapsen saaneet äidit ja vapaita käyttäneet isät. Kaikista äideistä 26 % kannatti 6+6+6 -mallia ja 27 % kannatti 9+9 -mallia. Isien vapaita käyttäneistä 34 % kannatti 6+6+6- mallia ja 30 % kannatti 9+9 -mallia. (Katso lisätietoa tutkimuksesta sekä Salmi ja Närvi 2014.)

Mistä rahat 18 kuukauden vanhempainpäivärahoihin?

Työnantajien ja palkansaajien sairasvakuutusmaksut nousisivat päivärahan ansiosidonnaisen ja valtion kustannukset vähimmäispäivärahan rahoittamiseksi. Toisaalta, jos vanhemmat pitäisivät vapaansa kokonaan, pienenisivät kuntien kustannukset kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen sekä varhaiskasvatuspalveluihin.

Vapaalta karttuu palkallinen vuosiloma, jonka kustannukset valtio korvaa työnantajille. Tarvitseeko pidentyvän vapaan kartuttaa lainkaan palkallista vapaata? Ei Ruotsissakaan palkallinen vapaa kartu koko ajalta.

Suomessa vanhempainpäivärahaa maksetaan silloinkin, kun vanhemmat ovat työssä. Näin tehdään, koska päivärahapäiviä ei voi myöhentää työssäolopäiviltä (paitsi isät) eikä sovittaa joustavasti osa-aikatyöhön. Jäykkyys maksaa?

Tasa-arvomalli on ajatukseltaan radikaali. Tämä kävi ilmi myös yrityksessä puolittaa kotihoidon tukikausi. Mutta kotihoidon tuki ja hoitovapaa ovatkin eri juttu kuin vanhempainvapaa. Paneelikeskustelussa moni puolue kaipasi perhevapaiden kokonaisuudistusta. Sitä todella tarvitaan!

Anita Haataja
johtava tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi