Tuleva eläkeuudistus sorsii naisia?

Created with Sketch. 12.12.2014
Created with Sketch.
Karoliina Koskenvuo

Jaa

Naisten työeläke on keskimäärin 65 prosenttia miesten eläkkeestä. Hoitovapaat voivat tehdä ison loven naisten eläkkeisiin. Naisten palkka on edelleen pienempi kuin miesten palkka.

Nämä ovat tosiasioita, eivät mielipiteitä. Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut 2000-luvulla – vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen eläkettä on karttunut alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisesta siltä ajalta, jolloin vanhempi, useimmiten äiti, saa kotihoidon tukea – eläkkeen karttumisen peruste tosin on vain noin 700 euroa kuukaudessa.

Eläkejärjestelmän uudistamista koskeneen neuvottelutuloksen mukaisissa laskelmissa oletetaan työurien pidentyvän, tämän lisäksi miesten ja naisten eläketasojen on sanottu kohoavan uudistuksen seurauksena suurin piirtein saman verran ja johtavan pitkällä tähtäimellä eläke-erojen tasaantumiseen. Toisenlaisiakin arvioita on esitetty. Naisten työmarkkinoille tuloikä on keskimäärin korkeampi kuin miesten, perhevapaat pienentävät etenkin naisten tulevia eläkkeitä ja työuran loppupään superkarttuman poisto vie naisilta mahdollisuuden kompensoida pienemmäksi jääviä eläkkeitä. Tämän lisäksi vanha sanonta ”ei saa nuolaista ennen kuin tipahtaa” sopii hyvin myös keskusteluun eläkeuudistuksen oletetuista vaikutuksista.

Tulevan eläkeuudistuksen sukupuolivaikutusten arviointi on jäänyt puolitiehen, esimerkkinä tästä eläkeuudistuksessa esitetty uusi eläkemuoto, työuraeläke, joka voitaisiin myöntää lievemmin kriteerein kuin työkyvyttömyyseläke pitkän työuran eli vähintään 38 vuotta työtä tehneille, 63 vuotta täyttäneille jos työtä on tehty rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Tällaiseen työuraan katsottaisiin kuuluvaksi äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahakausia enintään 3 vuoden ajalta. Perhevapaaetuuksista kotihoidontukikuukausia ei ilmeisesti otettaisi työuran pituuden laskemisessa mukaan lainkaan?

Naiset käyttävät edelleen pääosan lastenhoitoon liittyvistä perhevapaista ja tämän johdosta raskasta työtä tehneiden lapsia saaneiden naisten, etenkin jos lapsia on syntynyt useampia, mahdollisuudet täyttää työuraeläkkeen edellytykset työskentelyvuosien osalta olisivat heikommat kuin miesten. Työuraeläkettä koskevien yksityiskohtien on esitetty tarkentuvan lakien valmistelussa, sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta perhevapailla olo tulisi ottaa kattavammin huomioon valmistelussa.

Eläkeuudistusta koskevista neuvotteluista jätettiin ulkopuolelle perhe-eläkkeet, joita on tarkoitus käsitellä kolmikannassa. Perhe-eläkkeiden uudistamista on välillä vaadittu pontevasti ja vedottu mm. siihen, että erityisesti leskeneläke perustuu menneiden vuosikymmenten perhemalliin ja tulee kalliiksi. Niin kauan kuin naisten ja miesten välinen tasa-arvo työvoimaan osallistumisessa, palkka- ja eläketasossa edustaa ”mennyttä aikaa” ja ei toteudu, leskeneläkkeillä on sukupuolten välistä epätasa-arvoa työurissa ja eläkkeissä tasaava vaikutus. Toivottavasti myös tämä ymmärretään ottaa eläkejärjestelmän uudistamista koskevissa neuvotteluissa ja päätöksenteossa huomioon.

Karoliina Koskenvuo
Erikoistutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi