Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Suomalaiset eläkkeet eurobyrokraatin silmin (osa 3)

Julkaistu 3.12.2014

Olli Kankaan blogikirjoitus julkaistaan kolmessa osassa peräkkäisinä päivinä. Ensimmäinen osa julkaistiin 1.12.2014 ja toinen osa 2.12.2013.

Toimeentulovaikeudet – Pohjoismaitten palautettu kunnia?

Toimeentuloa voidaan lähestyä myös kysymällä ihmisiltä suoraan, miten hyvin tai huonosti he tulevat nykyisillä tuloillaan toimeen. Näin on menetelty esimerkiksi Eurooppalaisessa sosiaalitutkimuksessa (European Social Survey, ESS), joka on eräs parhaita kyselytutkimuksia. ESS-kyselyjä on toistettu kahden vuoden välein vuodesta 2002 lähtien. Yhdistämällä eri vuosien aineistot saadaan kullekin maalle riittävästi havaintoja eläkeläisryhmiin, jotta luotettavia vertailuja voidaan tehdä. ESS -surveyssä vastaajilta on kysytty mm. sitä, kuinka vaikeaa tai helppoa heidän on nykyisillä tuloillaan tulla toimeen.

Koettujen toimeentulovaikeuksien ja materiaalisen deprivaation välinen yhteys on paljon selvempi kuin suhteellisen köyhyyden ja deprivaation (tai AROP-köyhyyden ja toimeentulovaikeuksien). Materiaalisen deprivaation ja koettujen toimeentulovaikeuksien tarkastelu antaa kenties todellisemman kuvan eläkeikäisten toimeentulosta kuin 60 prosentin tulorajaan perustuva tuloköyhyysmittari. Tässä asetelmassa Pohjoismaitten tilanne näyttää varsin hyvältä ja eläketurva kansainvälisesti katsottuna paljon paremmalta kuin AROP-tarkasteluissa. Suomessa materiaalinen deprivaatio kiusasi noin prosenttia kaikista yli 65-vuotiaista. Toimeentulovaikeuksia oli runsaalla 10 prosentilla. Vain Ruotsi, Tanska, Luxemburg ja Hollanti sijoittuivat Suomea paremmin kummallakin mittarilla. Etenkin Tanska näyttää olevien huolettomien eläkeläisten maa. Huolettomuutta mukavasti edesauttaa maan kansaneläke, joka on euromääräisesti kaksinkertainen meikäläiseen verrattuna.

Etelä-Euroopassa ja entisissä itäblokin maissa deprivaatio ja toimeentulovaikeudet ovat suuria muuhun Eurooppaan verrattuna. Tilanne näyttää näissä maissa paljon AROP-tarinaa pahemmalta. AROP-tarkastelun mallimaassa Unkarissa toimeentulovaikeuksia oli noin 40 prosentilla vastaajista ja lähes 20 prosenttia kärsi materiaalisesta puutteesta. Vastaavasti myös Tšekin ja Viron tilanne näyttää paljon pahemmalta kuin AROP-tarkastelussa.

Onnistunko sitten vakuuttamaan eurobyrokraattiystäväni näillä kuvilla ja todistamaan, että Suomen eläkejärjestelmä ei ole hullumpi – vaikka peruseläkkeemme kalpeneekin vertailussa juutteihin? En lainkaan. Hän vetoaa siihen, että yksin asuvien vanhempien ikäluokkien ennen kaikkea yksin asuvien vanhempien naisten tilanne on Suomessa tukala. Koska vanhemmilla ikäluokilla ei ole ollut mahdollisuutta kartuttaa työeläkettä, köyhyys ja toimeentulo-ongelmat kiertyvät peruseläketurvan riittävyyteen tai riittämättömyyteen.

Yksin asuminen, yksin asuvat eläkeläiset ja toimeentulon ongelmat

Pohjoismaissa normina on kahden palkansaajan malli. Jos kotitaloudessa on kaksi palkansaajaa, köyhyysriski on pieni mitattiinpa asiaa millä mittarilla tahansa. Sen sijaan yhden tulosaajan kotitaloudet ovat ainakin AROP-mittarilla ongelmissa olipa siten kyse eläkeläisistä tai nuoremmista väestöryhmistä. Yksin asuminen muodostaa Pohjoismaissa ns. uuden sosiaalisen riskin. Sama pätee myös eläkeläisiin, kuten oheisesta kuviosta nähdään.

Kuvio 3. Suhteellinen tuloköyhyys (AROP 60 %) ja toimeentulovaikeudet yksin asuvien ja parisuhteessa olevien yli 75-vuotiaitten naisten ja miesten keskuudessa Euroopassa 2010-luvulla (Eurostat ja ESS).

Klikkaa kuva suuremmaksi

Klikkaa kuva suuremmaksi

Pohjoismaissa yksinasuminen eläkeläisten keskuudessa on yleisempää kuin muualla Euroopassa. Muissa maissa, ennen muuta Etelä-Euroopassa kahden ja kolmen sukupolven kotitaloudet ovat yleisempiä. Tällä kotitalouden rakennetekijällä luonnollisesti on oma vaikutuksensa köyhyydestä saatavaan kuvaan meillä ja muualla.

Yksin asuminen näyttäisi olevan sukupuolta suurempi riskitekijä tuloköyhyyden selittäjänä. Toki sukupuolella ja sukupuoleen liittyvillä työhistorioilla on oma vaikutuksensa. Yksinasuvien naisten köyhyysriski on nelinkertainen, ja yksinasuvien miesten riski on kolminkertainen parisuhteessa oleviin nähden. Olipa sitten kyse yksinasuvista naisista tai miehistä suomalaiset köyhyysluvut ovat eurooppalaisittain korkeita¹. Sen sijaan kahden eläkeläisen taloudessa menee paremmin. Parisuhde toimii riskipoolina.

Koetuilla toimeentulovaikeuksilla mitattuna meikäläinen eläkejärjestelmä näyttäisi olevan suhteellisen hyvä. Toki vaikeuksien kokeminen yksinasuvien keskuudessa on yleisempää kuin vaikkapa Tanskassa, jossa kansaneläke on meikäläistä paljon parempi. Tai tarkalleen ottaen Tanskan kansaneläkkeen perusosa on vastaa suurin piirtein meikäläisen takuueläkkeen taso, mutta sen päälle tulee tulovähenteinen lisäosa, joka on noin 800 € yksinasuvalle ja noin puolet tuosta summasta pariskunnalle. Sen sijaan Suomi ei oleellisesti poikkea Ruotsista kummasta mittarista tahansa on kyse ja tarkasteltiinpa yksin asuvia tai parisuhteessa olevia.

Oliko eurobyrokraatti oikeassa?

Ehkä, ehkä ei. Vastaus riippuu paljolti siitä, mitä köyhyysindikaattoria käytetään. Niin ikään vastaus riippuu siitä, katsotaanko pelkästään tulonsiirtojen vaikutusta vai otetaanko huomioon myös työtulot ja yksityiset eläkkeet. Jos tarkastelu keskitetään vain julkisten järjestelmien toimintaan ja mittarina käytetään koettuja toimeentulovaikeuksia, Suomen eläkejärjestelmä näyttäytyy ihan kelvollisena, jopa hyvänäkin.

Jos taas käytetään 60 prosentin köyhyysrajaa, niin yksin asuvien eläkeläisten tilanne näyttää pulmalliselta. Tällä indikaattoreilla Suomi auttamatta joutuu EU:n eläke-eksperttien ’naming and shaming’ listalle. Yksin asuvien ongelmiinhan myös Nicholas Barr kiinnitti huomiota arvioidessaan Suomen eläkejärjestelmän toimivuutta viime vuonna julkaistussa raportissaan². Hänen lievä suosituksensa oli se, että yksin asuville maksettaisiin korkeampaa takuueläkettä kuin parisuhteessa oleville.

On mielenkiintoista nähdä, millaisen rooli sosiaaliturvan kysymykset yleensä ja peruseläketurva erityisesti saavat tulevissa vaalikeskusteluissa. Nouseeko yksinasuvien köyhyys vaaliteemaksi? Jaksaako yksinasuvien eläkeläisten tilanne kiinnostaa Arkadianmäelle pyrkiviä? Ainakin eurobyrokraatti Suomenkin köyhyyslukuja kriittisesti silmäilee pohtiessaan, miten Eurooppa 2020-ohjelman köyhyystavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Olli Kangas
tutkimusjohtaja, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

[1] Suvi Linnanvirta on analysoinut yksin pienituloisten eläkeläismiesten tuntemuksia tutkimuksessaan Yksin asuvien kansaneläkeläismiesten taloudellinen ja sosiaalinen. Helsinki: Kela 2014. Katsos myös Ilpo Airio (toim.) Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa. Helsinki: Kela 2013.

[2] Barr: The pension system in Finland: Adequacy, sustainability and system design. Helsinki: ETK 2013.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin