Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saadaan eri kestoisena

Created with Sketch. 24.11.2014
Created with Sketch.
Tuulio-Henriksson Annamari

Jaa artikkeli Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saadaan eri kestoisena sosiaalisessa mediassa

Psykoterapia on terveydenhuollon tavoitteellista ja ammatillista toimintaa, joka tähtää psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen. Psykoterapian järjestäminen kuuluu ensisijaisesti kunnallisen järjestämisvastuun piiriin, ja Kelan rahoittaman kuntoutuspsykoterapian tarkoituksena on täydentää julkisen terveydenhuollon psykoterapiapalveluita. Kela maksaa kuntoutuspsykoterapiasta osan, ja osa maksusta on kuntoutujan omavastuuosuutta.

Kela ei korvaa aikarajoitteisia potilaan hoitoon kuuluvia lyhytpsykoterapioita. Yleisen käsityksen mukaan Kelan myöntämä kuntoutuspsykoterapia on pitkäkestoista julkisen terveydenhuollon järjestäessä lähinnä lyhytkestoista psykoterapiaa. Kela myöntää psykoterapiaa enintään kolmeksi vuodeksi, ja jokaista vuotta varten psykoterapiaa on haettava uudestaan.

Ennen kuntoutuspsykoterapian muuttumista lakisääteiseksi budjettiin sidotut määrärahat rajoittivat psykoterapiaa saavien määrää, mutta oli kuitenkin melko harvinaista, että psykoterapiaa ei olisi saanut toiselle ja kolmannellekin vuodelle sitä haettaessa. Niinpä yleisesti on ajateltu, että Kelan korvaama psykoterapia on tavallisimmin kestänyt maksimiajan eli kolme vuotta.

Rekisteritutkimus Kelan kuntoutuspsykoterapiasta

Kelan ja muiden rekisterinpitäjien tietoihin perustuen tutkimme, miten yhden, kahden ja kolmen vuoden kestoinen psykoterapia toteutui psykoterapian ollessa harkinnanvaraista. Aineistomme koostui niistä kaikista Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saaneista, joiden kuntoutus oli alkanut vuosien 2004-2006 aikana ja päättynyt vuonna 2007. Voimme käytössämme olleen rekisteritiedon perusteella varmistaa, ettei kukaan aineistoon kuuluneista ollut saanut Kelan korvaamaa psykoterapiaa ainakaan vuosina 2008-2010, joten psykoterapian päättyminen oli todellinen. Tulostemme perusteella rahoitusta kuntoutuspsykoterapiaan sai yhden vuoden 32 %, kaksi vuotta 27 % ja kolme vuotta 41 % kuntoutujista.

Psykoterapian pituuden tulisi määräytyä potilaan tarpeiden mukaisesti. Tulostemme perusteella myös lyhyempikestoiset psykoterapiat toteutuvat Kelan rahoittamina.

Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin saadaan kaiken pituista kuntoutuspsykoterapiaa

Rekisteritiedoista emme voineet selvittää psykoterapian kestoon vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelimme kuitenkin esimerkiksi psykoterapiaa saaneiden diagnostista jakaumaa. Yli 60% sai kuntoutuspsykoterapiaa masennushäiriöiden perusteella ja hieman alle 30% ahdistuneisuushäiriöiden perusteella riippumatta psykoterapian kestosta. Nämä olivat suurimmat psykoterapiaa saaneiden diagnoosiryhmät, ja muissa diagnoosiryhmissä eri kestoista kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden osuudet olivat vähäisiä. Diagnoosit eivät siis olleet yhteydessä kuntoutuspsykoterapian kestoon. Kolme vuotta psykoterapiaa saaneiden ensimmäisen vuoden käyntimäärät olivat suurempia kuin lyhyempien psykoterapioiden, mikä voi viitata psykoterapian intensiivisempään ja pitkäkestoisempaan todelliseen tarpeeseen näiden kuntoutujien kohdalla.

Psykoterapian kesto ja työvoimaan kuuluminen

Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea kuntoutujan opiskelu- ja työkykyä. Psykoterapian kesto ei näyttänyt olevan yhteydessä siihen, miten kuntoutujat kuuluivat työvoimaan kuntoutuksen päättyessä. Tällekään ei rekisteritieto anna selityksiä, ja monet eri tekijät voivat siihen vaikuttaa. Tuloksemme kuitenkin tukevat havaintoa, jonka mukaan pitkittyneet sairauspäivärahakaudet hankaloittavat työhön paluuta: kaiken pituisten psykoterapioiden saajista ne, joilla oli paljon sairauslomia, olivat todennäköisimmin poissa työelämästä kuntoutuksen päättymistä seuranneiden kolmen vuoden aikana.

Kuntoutuspsykoterapia toteutuu eri kestoisena

Vuosi kerrallaan myönnettävän Kelan rahoittaman kuntoutuspsykoterapian toteutuminen eri kestoisena osoittaa, että tätä käytäntöä on noudatettu harkinnanvaraisen psykoterapian saajia valittaessa. Vastoin yleistä käsitystä vain neljä kymmenestä kuntoutujasta sai psykoterapiaa maksimiajan. Lähes joka kolmas Kelan rahoittama psykoterapia oli vain vuoden ja enemmän kuin joka neljäs korkeintaan kahden vuoden kestoinen.

Kuntoutuspsykoterapiaa koskevan lakimuutoksen jälkeen Kelan rahoittaman psykoterapian saajien määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Seuraavaksi onkin tärkeää selvittää, miten lakisääteinen psykoterapia on vaikuttanut esimerkiksi saadun psykoterapian kestoon.

Annamari Tuulio-Henriksson
tutkimusprofessori
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähde: Tuulio-Henriksson A, Heino P, Toikka T, Autti-Rämö I. Kelan työ- ja opiskelukykyä tukeva kuntoutuspsykoterapia toteutuu eri kestoisena. Kuntoutus 2014;3: 5-17.