Työkyvyttömyydestä ja työttömyydestä johtuva työelämästä poissaolo: oppia muista Pohjoismaista?

Created with Sketch. 30.8.2013
Created with Sketch.
Blomgren Jenni

Jaa artikkeli Työkyvyttömyydestä ja työttömyydestä johtuva työelämästä poissaolo: oppia muista Pohjoismaista? sosiaalisessa mediassa

Suomessa 18 prosenttia työikäisestä väestöstä oli työelämän ulkopuolella työkyvyttömyyden tai työttömyyden takia vuonna 2010, kun Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa vastaava osuus oli 12–13 prosentin tasolla. Vuosien 2005 ja 2010 välillä Suomen tilanne pysyi lähes muuttumattomana: poissaoloaste laski prosenttiyksikön verran, mutta Ruotsissa vastaavana aikana laskua oli viisi prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi Kelan tutkimusosaston tuoreesta selvityksestä, jossa tarkasteltiin työkyvyttömyydestä ja työttömyydestä johtuvaa työelämästä poissaoloa sekä aktiiveille työvoimapoliittisille toimenpiteille osallistumista Pohjoismaiden työikäisissä väestöissä vuosina 2005 ja 2010.

jenni

Pohjoismaat eroavat huomattavasti toisistaan siinä, miten työkyvyttömyyteen ja työttömyyteen liittyvää etuus- ja palvelujärjestelmää on kehitetty 2000-luvulla. Samoin maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka suuri osuus työikäisistä ei ole työelämässä työkyvyttömyyden tai työttömyyden takia – ja miten tämä osuus on 2000-luvulla muuttunut. Työelämästä poissaolon laajuus liittyy vahvasti työmarkkinatilanteeseen mutta suurelta osin myös siihen, miten etuusjärjestelmät on organisoitu ja miten anteliaita työkyvyttömyyden ja työttömyyden perusteella maksettavat etuudet ovat.

Suomi ja Ruotsi sijoittuivat Pohjoismaista kahteen ääripäähän sekä järjestelmissä toteutettujen rakenteellisten muutosten näkökulmasta että työelämästä poissaolosta kertovien tilastolukujen muutoksella mitattuna. Suomessa järjestelmiin on tehty 2000-luvulla vain melko pieniä muutoksia, jotka eivät juuri ole vaikuttaneet työelämän ulkopuolella olevien osuuteen.

Samaan aikaan muutokset Ruotsissa ovat olleet varsin radikaaleja. Ruotsissa on 2000-luvun kuluessa tehty huomattavia kiristyksiä sekä työkyvyttömyys- että työttömyysetuuksiin erityisesti siltä osin, millä ehdoilla, minkä tasoisina ja kuinka kauan näitä etuuksia voidaan maksaa. Työelämän ulkopuolella olevien osuuksia koskevat tilastoluvut näyttävät Ruotsissa muuttuneen 2000-luvulla päällisin puolin myönteiseen suuntaan, mutta muutosten takana ovat pitkälti etuuksien tason huomattava madaltuminen ja turvan kattavuuden romahtaminen.

Vaikka Suomessa on totuttu hakemaan mallia länsinaapurista sosiaali- ja terveyspoliittisia malleja kehitettäessä, yhtä radikaaleihin muutoksiin ei meillä löytyne halukkuutta. Etuusjärjestelmien toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta on toki syytä Suomessakin aika ajoin arvioida uudelleen. Tähän kehittämistyöhön naapurimaiden kokemukset tuovat arvokasta taustatietoa.

Suomessa haasteena osittaisen työkyvyn hyödyntäminen

Myös työvoimapoliittisten aktivointitoimenpiteiden osalta Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista: erona muihin nousee esiin erityisesti se, että Suomessa ei käytännössä ole käytetty osatyökykyisille kohdennettuja työllistämistoimenpiteitä kuntien järjestämää suojatyötä lukuun ottamatta. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa osatyökykyisten työllistämistoimenpiteiden piirissä on sen sijaan noin 1–2 prosenttia työikäisestä väestöstä.

Suomessa on sentään viime vuosina ryhdytty vajaakuntoisuuden sijaan puhumaan osatyökykyisyydestä. Osittaisen työkyvyn valjastaminen työmarkkinoiden käyttöön on Suomessa kuitenkin vielä lapsenkengissä. OECD:nkin arvioiden mukaan vajaakuntoisia ja pitkäaikaissairaita tulisi Suomessa integroida huomattavasti nykyistä tiiviimmin työmarkkinoille.

Suomessa olisi hyvä seurata muissa Pohjoismaissa tehtyjä uudistuksia työmarkkinaintegraation lisäämiseksi. Erityisesti aktivointitoimenpiteiden ja osittaisen työkyvyn hyödyntämisen osalta Suomella voisi olla muilta paljon opittavaa.

Jenni Blomgren
Erikoistutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Kirjallisuutta

Blomgren Jenni, Hytti Helka. Työkyvyttömyydestä ja työttömyydestä aiheutuva työelämästä poissaolo sekä aktiivitoimenpiteille osallistuminen Pohjoismaissa 2005 ja 2010. Helsinki: Kela, Työpapereita 48, 2013.

OECD. Sickness, disability and work. Breaking the barriers. Vol. 3: Denmark, Finland, Ireland and the Netherlands. Paris: OECD, 2008.