Yksityisten terveyspalvelujen käyttö kasvaa – totta vai tarua?
Sairaanhoitovakuutuksen korvaamien yksityisten terveyspalvelujen käytön kehitys ja hintavertailu (Kela, 2013)
Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana yksityisten lääkäripalvelujen Kela-korvaukset ovat pysyneet samalla tasolla (64–74 miljoona euroa) vuodessa. 90-luvun lamavuosina yksityisten palvelujen käyttö väheni.
Yksityisten palvelujen väestöosuus lapsilla saavutti 1990-luvun alun tason vasta vuonna 2010, eivätkä työikäiset ole saavuttaneet tätä vieläkään. Hammashoidon uudistusten 2002–2003 jälkeen yksityisten hammashoitopalvelujen käyttö ei ole myöskään lisääntynyt olennaisesti (ks. Miettinen et al. 2013).
Tästä huolimatta, yksityisten terveyspalveluyritysten liikevaihto on kasvanut kohinalla viime vuosina. Liikevaihdon kasvu johtuneekin työterveyshuollon lisääntyneestä sairaanhoidosta ja kuntien palvelujen ulkoistuksista.
Sairaanhoitovakuutuksen merkitys kasvun vauhdittajana lienee olematon. Sairausvakuutuksen työtulovakuutuksella saattaa olla vipuvaikutus työterveyshuollon kasvuun. Korvausprosentit ovat eri tasoa. Yksittäinen kansalainen saa korvausta yksityisistä lääkäripalveluista enää 23 prosenttia, kun taas työnantaja saa järjestämistään sairaanhoidon palveluista korvausta 50 prosenttia.
Pienet lapset käyvät yksityislääkärillä
Yksityisten lääkäripalvelujen käytön kasvun merkittävin havainto 2000-luvulla koskee pikkulapsia. Vuonna 2011 eniten yksityislääkärikäyntejä oli 2-vuotiailla. Yritysten markkinointi on tehonnut lapsiperheisiin. Media on rummuttanut julkisen perusterveydenhuollon rappiota. Mutta jonottavatko lapsiperheet julkisia palveluja?
Oman 8-vuoden kokemukseni perusteella palvelu pelaa Helsingissä. Keskitettyyn päivystyspisteeseen lastenklinikalle ei ole tarvinnut jonottaa. Vastoin ennakko-odotuksia palveluihin pääsy on ollut helppoa. Omalta terveysasemalta on löytynyt aina aikoja samalle päivälle, jos soittaa heti aamulla kahdeksalta.
Niin kutsuttuna kokemusasiantuntijana uskallan varovaisesti väittää, että järjestelmä priorisoi lapsia. Eihän lapsilta peritä edes asiakasmaksua. Olen kuullut, että isovanhemmat ostavat lastenlapsille yksityisiä sairauskuluvakuutuksia.
Yksityisten vakuutusten kasvusta ollaan kuitenkin huolissaan. Hälytyskellot soivat. Väestö menettää luottamuksensa julkiseen järjestelmään. Onko tämä megatrendi vai marginaali-ilmiö? Kelan rekisterien perusteella yksityisten terveyspalvelujen kasvutrendistä ei voi puhua muutoin kuin pikkulasten kohdalla. Onko kysymys sittenkin vain palvelutarjonnan ja – valikoiman monipuolistumisesta. Myös lemmikeille otetaan sairauskuluvakuutuksia. Tukholmassa on jo koirille päiväkoteja.
Keskustelu jatkuu seminaarissa ja blogissa
Ruotsissa ja Keski-Euroopassa saa palveluita paremmin. Kesän kynnyksellä sää sentään näyttää suosivan paremmin meitä suomalaisia, eikä meillä mellakoida, ainakaan vielä.
Kelan tutkimusosaston seminaarissa 6.6.2013 on vieraana terveystaloustieteilijä, professori Erik Schut, joka kertoo Hollannin kokemuksista ja ponnisteluista kilpailun edistämiseksi terveydenhuollossa. Asiakkaan valinta ja tyytyväisyys palveluihin ovat olleet hollantilaisille tärkeitä arvoja. Kommenttipuheenvuoron pitää Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen. Iltapäivällä on myös luvassa Kelan tutkijoiden uusia tutkimustuloksia. Seminaarista kerrotaan lisää blogissa myöhemmin.
Hennamari Mikkola
Terveysturvan tutkimuksen päällikkö
etunimi.sukunimi@kela.fi
