Kolmannes uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista jouduttu hylkäämään Kelassa – miten myöntöjen osuutta saadaan lisättyä?

Created with Sketch. 20.5.2013
Created with Sketch.
Blomgren Jenni
Created with Sketch.
Virta Lauri

Jaa artikkeli Kolmannes uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista jouduttu hylkäämään Kelassa – miten myöntöjen osuutta saadaan lisättyä? sosiaalisessa mediassa

Työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusten suuret hylkäysosuudet ovat jälleen nousseet julkiseen keskusteluun. Kelan tutkimusosasto julkaisi lokakuussa 2012 tilastotietoihin perustuneen selvityksen  kansaneläkelain mukaisten uusien työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusten hylkäyksien kehityksestä. Erityisesti pyrittiin löytämään viime vuosien hylkäysprosentin suurenemiseen yhteydessä olleita tekijöitä.

Tarkastelu keskitettiin vuosien 2010 ja 2011 välillä tapahtuneeseen hylkäysosuuden runsaan viiden prosenttiyksikön kasvuun (30,1 prosentista 35,7 prosenttiin). Samansuuntaista kasvua oli myös työeläkejärjestelmän hylkäysratkaisuissa (22,0 prosentista 25,0 prosenttiin). Hylkäysosuuden kasvuun saattoi myötävaikuttaa hakemusmäärien kasvu vuonna 2011 (ks. oheinen kuvio). Työkyvyttömyyseläkeratkaisuja tehtiin Kelassa selvästi edellistä vuotta enemmän, vaikka väestön toimintakyvyn on todettu viime vuosina parantuneen (ks. Terveys 2011 -tutkimuksen tulokset).

hylkays

Hakijamäärän kasvun taustalla puolestaan saattoi osittain olla takuueläkkeen voimaantulo vuonna 2011, joka ehkä houkutti pyrkimään eläkkeelle. Toisena tekijänä hakijamäärän kasvun taustalla saattoi olla vuonna 2008 alkaneeseen heikkoon taloussuhdanteeseen liittynyt pitkäaikainen työttömyys ja sittemmin ansiosidonnaisen työttömyysturvan päätyttyä eläkkeen näyttäytyminen turvattuna pitkän aikavälin toimeentulolähteenä. Lisäksi muiden varhaiseläkeväylien tukkiminen (yksilöllisen varhaiseläkkeen sekä työttömyyseläkkeen poistuminen) ovat saattaneet lisätä työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumista. On kuitenkin ilmeistä, että hakemusmäärän kasvu selittäisi korkeintaan puolet vuoden 2011 hylkäysosuuden kasvusta. Myös osatyökyvyttömyyseläkkeen yleistyminen vuosi vuodelta on voinut vaikuttaa Kelan hylkäysosuuden kasvuun. Jos hakijalle myönnetään työeläkejärjestelmän osatyökyvyttömyyseläke, hän saa Kelasta pääsääntöisesti hylkäyksen, sillä kansaneläkelaki ei mahdollista osatyökyvyttömyyseläkettä.

Vuoden 2012 hakemusmäärät olivat kuitenkin selvästi edellistä vuotta pienempiä (ks. kuvio), mutta hylkäysosuus pysyi suurena kuten edellisenä vuotena. Laajemmassa tarkastelussa asia on nähtävissä myös niin, että vuoden 2011 luvut noudattavat pidemmän aikavälin trendiä, jossa vuosittain myönnettyjen eläkkeiden määrät laskevat. Tällöin vuoden 2011 suurentunut hakemusmäärä olisikin poikkeama aikasarjassa. Lähes suoraviivaisesti laskeva Kelan työkyvyttömyyseläkehakemusten ja -myöntöjen määrä sopii yhteen tietoon väestön toimintakyvyn paranemisesta. Se on linjassa myös sen kanssa, että vuosi vuodelta yhä suurempi osa väestöä on kerryttänyt työeläkettään siinä määrin, että kansaneläkettä ei ylipäätään tule maksettavaksi. On huomioitava, että kuva eläkehylkäyksistä jää väkisin vaillinaiseksi, kun Kelan eläkepäätöksiä tarkastellaan irrallaan työeläkejärjestelmän päätöksistä.

Ovatko myöntökäytännöt kiristyneet?
Kiinnostava ja toistaiseksi ratkaisematon kysymys on se, miksi uusien työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on suurentunut myös silloin, kun hakemusten määrä on vähentynyt. Pääosa hylkäysratkaisuista on perustunut vakuutuslääketieteelliseen arvioon, jolloin Kela on päätynyt pitämään hakijaa kansaneläkelain mukaan työkykyisenä. Selvästi pienempi osa ratkaisuista on lakiteknisiä – esim. tulorajojen ylittymisen vuoksi hakija on saattanut saada Kelasta hylkäävän päätöksen, vaikka työeläkejärjestelmä onkin myöntänyt eläkkeen. Näiden hylkäysperusteiden osuuksista ei ole tarkkaa tietoa, sillä niitä ei tallenneta erilleen Kelan rekistereihin.

Ovatko eläkelaitosten ja vakuutuslääkärien myöntökäytännöt kiristyneet viime vuosina? Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen ja ehkäisemiseen on enenevästi tullut taloudellisia paineita sekä vahvaa poliittista tahtoa. Työeläkepuolen haastattelututkimuksessa (Kuuva 2010) vakuutuslääkärit eivät myöntäneet tietoisesti kiristäneensä ratkaisulinjaansa taloudellisten seikkojen paineessa, vaan mielestään he ovat pitäneet lääketieteellisen ratkaisutoimintansa itsenäisenä. Ilman julkista laadunvalvontaa ei voitane sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että kohtuullisuusharkinnan käytännöt erityisesti rajatapausten kohdalla ovat saattaneet kiristyä niin Kelassa kuin työeläkelaitoksissakin.

Kyky-hankkeesta tukea työhönpaluulle
Joidenkin työkyvyltään pitkäaikaisesti heikentyneiden kuntoutukseen on ryhdytty vasta hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen. Nyttemmin prosessia on kehitetty siten, että työkyvyttömyyden uhkaan puututaan entistä varhaisemmassa vaiheessa. Henkilöt, joiden arvioidaan hyötyvän kuntoutuksesta, pyritään ohjaamaan oikeiden palveluiden ääreen jo sairauspäivärahakaudella ennen eläkehakemuksen jättämistä. Joissakin Kelan vakuutuspiireissä jo pari vuotta sitten käynnistetyssä Kyky -hankkeessa paikallisen Kelan työkykyneuvoja on ohjannut yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa vakuutettua palvelu- ja etuusprosesseihin. Kyky-hankkeen vaikutukset eivät ole ehtineet vielä ilmetä oheisessa kuviossa, mutta kun työkyvyttömyyseläkettä hakevat pääasiassa ne, joilla eläkemyönnön kriteerit lain mukaan täyttyvät, myös eläkkeiden hylkäysosuudet pienenevät.

Jenni Blomgren
Erikoistutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lauri Virta
Johtava tutkijalääkäri
etunimi.sukunimi@kela.fi

Kirjallisuutta
Blomgren Jenni, Virta Lauri. Kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset vuosina 2005-2011. Helsinki: Kela, nettityöpapereita 39/2012.

Koskinen Seppo, Lundqvist Annamari, Ristiluoma Noora (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 68/2012.

Kuuva Niina. Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytännön johdonmukaisuus. Vakuutuslääkäreiden harkintavalta mielenterveyssyihin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytännöissä. Pro gradu -tutkielma, Yhteiskuntapolitiikka. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, 2010.