Etuuksien indeksikorotukset vuonna 2013 kaventavat tuloeroja lievästi

Created with Sketch. 15.2.2013
Created with Sketch.
Honkanen Pertti
Created with Sketch.
Tervola Jussi

Jaa artikkeli Etuuksien indeksikorotukset vuonna 2013 kaventavat tuloeroja lievästi sosiaalisessa mediassa

Vuoden 2013 perusturvamuutoksien vaikutukset (Kela, 2013)

Vuoden 2013 perusturvamuutoksien vaikutukset (Kela, 2013)

Vuoden vaihteessa perusturvaetuuksiin tehtiin jälleen joitain muutoksia. Muutosten vaikutuksia kansalaisille tarkastellaan juuri julkaistussa Kelan nettityöpaperissa (ks. Honkanen ja Tervola 2013). Analyysissa käytettiin apuna SISU-mikrosimulointimallia.

Tämän vuoden muutokset eivät laajuudessaan saavuta vuoden 2012 muutoksia (ks. Honkanen ja Tervola 2012), jolloin työttömän peruspäivärahaan tehtiin ns. sadan euron korotus. Korotus oli 1990-luvun laman jälkeisen Suomen historiassa poikkeuksellinen. Myös vuoden 2013 muutokset sisältävät kuitenkin olennaisia parannuksia tietyille ihmisryhmille.

Perusturvaetuuksiksi nimitetään etuuksia, joilla turvataan perustoimeentulo työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Myös toimeentulotuki kuuluu tarkastelussamme tähän ryhmään. Tärkeimmät perusturvamuutokset vuonna 2013 ovat:

  • Puolison tulot eivät enää vaikuta työmarkkinatuen määrään.
  • Moniin perusturvaetuuksiin tehtiin ylimääräinen 0,7 % indeksikorotus
  • Lapsilisien indeksikorotukset jäädytettiin vuoteen 2015 asti
  • Ylen rahoitus muuttui kokonaan veroperusteiseksi

Työmarkkinatuki on ollut ainoa ns. syyperustainen etuus, johon sovelletaan tarveharkintaa. Vuonna 2012 puolison kuukausitulot vähensivät noin 16 400 työttömän työmarkkinatukea. Muutoksen ansiosta he saavat työmarkkinatukea keskimäärin 200 euroa kuukaudessa aikaisempaa enemmän. Lisäksi muutos houkuttelee tuntemattoman määrän uusia asiakkaita työmarkkinatuen piiriin. Ennen poistumistaan puolison tulojen vaikutusta työmarkkinatukeen ehdittiin kritisoida moneen otteeseen. Esimerkiksi Sata-komitean loppuraportissa esitettiin, että puolison tulojen vähentävä vaikutus oli ongelmallinen mm. perustuslain perusoikeuksien yksilöllisen luonteen takia.

Sata-komitea ehdotti myös luopumista vanhempien tulojen perusteella tehtävästä tarveharkinnasta. Jos työtön asuu vanhempien luona, hänen työmarkkinatuki vähennetään vanhempien tulojen perusteella (osittainen työmarkkinatuki). Komitea katsoi, että osittamisella tavoitellut vaikutukset olisivat saavutettavissa myös koulutuksella ja erilaisilla aktivointitoimenpiteillä. Tarveharkinta vanhempien tulojen perusteella jäi vielä voimaan. Sen poistaminen kustantaisi julkiselle taloudelle arviolta alle puolet (noin 13 miljoonaa euroa) siitä mitä puolison tulojen vaikutuksen poistaminen kustantaa.

Laajempaa ihmisryhmää koskeva muutos on ns. ylimääräinen 0,7 % indeksikorotus, joka tehtiin suurimpaan osaan perusturvaetuuksista. Sen tarkoitus on neutralisoida vuoden alun arvonlisäveron korotuksen vaikutus perusturvaetuuksien varassa eläville. Ylimääräinen indeksikorotus koski mm. työttömyysetuuksia, toimeentulotukea, Kelan eläkkeitä ja vammaisetuuksia. Vastapainoisesti julkisia varoja säästetään pienentämällä lapsilisien reaalista arvoa kolmena seuraavana vuotena jäädyttämällä indeksikorotukset. Normaali indeksikorotus oli 2,8 %, joten ylimääräisellä indeksikorotuksella korotetut etuudet nousivat 3,5 %.

Ylen rahoituksen siirtymisellä TV-lupamaksuista Yle-veroksi on joitakin välillisiä vaikutuksia myös perusturvaa saaville. Ennen TV-lupamaksun katsottiin sisältyvän toimeentulotuen perusosaan. Nyt Yle-veron seurauksena kansalaisen nettotulot ovat hieman pienemmät, minkä takia riippuvuus toimeentulotuesta kasvaa vuonna 2013. Perusturvaa saavilla Yle-veron merkitys jää kuitenkin pieneksi: työttömän peruspäivärahasta se on vuodessa 57 euroa eli 4,75 euroa kuukaudessa.

Muutosten vaikutukset koko väestön tasolla jäävät pieniksi. Ylimääräisen indeksikorotuksen ansiosta perusturvalla elävien reaalitulot pysyvät vähintään entisellä tasolla tai useimmissa tapauksissa jopa korottuvat, mikä supistaa lievästi suhteellisia tuloeroja (Gini-indeksi -0,1). Indeksikorotus kaventaa varsinkin vanhuksien tuloeroja, koska eläketulojen indeksiriippuvuus on kaikista laajin. Tulos riippuu kuitenkin valitusta kuluttajahintojen nousuennusteesta. Jos hintojen nousu on ennustettua (+ 2,2 %) nopeampaa, myönteiset vaikutukset ovat niukempia.

Jussi Tervola
Tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Pertti Honkanen
Johtava tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi