Tietoon perustuvaa päätöksentekoa – mutta miten?

Created with Sketch. 4.10.2012
Created with Sketch.
Rajavaara Marketta

Jaa artikkeli Tietoon perustuvaa päätöksentekoa – mutta miten? sosiaalisessa mediassa

Rekisteri- ja tilastotiedon välitön saatavuus, etuus- ja menetelmäosaaminen sekä työskentely kiinteästi sosiaalivakuutuksen toimeenpanon yhteydessä yhdistävät pohjoismaisten sosiaalivakuutuslaitosten tutkimus-, selvitys- ja arviointitoimintaa. Yhdessä nämä kolme asiaa mahdollistavat sosiaalivakuutuksen ja etuusjärjestelmien tietoperusteisen kehittämisen.  

Tällainen kiteytys esitettiin pohjoismaisten sosiaalivakuutuslaitosten Nordiskt Utvärderarmöte – kokouksessa, joka pidettiin Oslossa NAV:ssa (Arbeids- og velferdsdirektoratet) 24.-­25.9.2012. Sosiaalivakuutuslaitosten tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja tilastoyksiköiden muodostama pohjoismainen arviointiverkosto on toiminut vuodesta 2004 alkaen. Yhteistyössä ovat mukana Försäkringskassan ja Pensionsmyndigheten Ruotsista, NAV Norjasta, Tryggingastofnun Ríkisins Islannista sekä Eläketurvakeskus ja Kela Suomesta.  Ensimmäisenä päivänä keskusteltiin tietoperusteisesta sosiaalivakuutuksesta, ja toisena päivänä keskityttiin uusimpiin eläkevakuutusta ja sairauspäivärahaa koskeviin rekisteri- ja kyselytutkimuksiin ja kehittämishankkeisiin.

Kaikissa Pohjoismaissa sosiaalivakuutuslaitokset vankentavat toimintaansa tieto-organisaatioina. Försäkringskassan ketteröittää toimintojaan prosesseiltaan keveäksi lean-organisaatioksi.  Asiakas, toimiva etuusjärjestelmä, tieto ja osaaminen ovat ohjausmallin neljä peruspilaria. Etuusjärjestelmien kehittämisen ohella Försäkringskassan haluaa saada aikaan tietoon perustuvaa yhteiskunnallista keskustelua.

Norjassa NAV tavoittelee toimivan etuusjärjestelmän ohella sitä, että sen asema tietoperusteisena yhteiskunnallisena toimijana vahvistuu. NAV:n tutkimus- ja kehittämisstrategia (2011­-2020) luettelee neljä tehtävää: tiedonhankinta, tietoperusteisten etuuskäytäntöjen kehittäminen, tiedon välitys sekä aktiivinen tiedolla vaikuttaminen lainsäädäntöön.

Kela painottaa strategiassaan (2012-­2015) asiakasläheisyyttä, osaamista, yhteistyökykyä ja uudistumista ja muovaa toimintaansa prosessiorganisaatioksi. Tieto ratkaisee myös Kelan prosessien kehittämisessä, ja Kelan tutkimusosasto tukee sosiaali- ja terveysturvan sekä Kelan toiminnan kehittämistä tutkimuksen ja asiantuntijatoiminnan avulla. Vahva käytäntöyhteys määrittää Tutkimusosaston hankkeita, ja tutkijat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä muiden Kelan etuus- ja tietojärjestelmien osaajien kanssa.

Oslossa käyty keskustelu toi esiin sen, ettei ole yhdentekevää, puhutaanko näyttöön, tutkimukseen vai tietoon perustuvista politiikoista ja käytännöistä. 1990-luvulta alkaen kehittynyt näyttöön perustuva lääketiede ei sellaisenaan sovellu etuusjärjestelmien kehittämisen perustaksi, mutta myös tutkimukseen perustuva kehittäminen olisi liian kapea tavoite. Ratkaisevaa on se, miten erilaisista, toisiaan täydentävistä tiedon lähteistä, kuten tutkimuksesta, rekistereistä, tilastoinnista, tietoteknologiasta, asiakkaiden tiedosta ja työntekijöiden osaamisesta, rakennetaan toimivaa tietoperustaa.

Kaikissa Pohjoismaissa sosiaalivakuutuslaitokset hyödyntävät toiminnassaan myös ulkopuolista tilaustutkimusta. Tietoperusteisten toimintamallien kehittämisen perusedellytyksenä pidetään kuitenkin tutkimus-, selvitys- ja arviointiyksiköiden välitöntä yhteyttä sosiaaliturvan toimeenpanoon.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston asettama asiantuntijaryhmä teki 20.9.2012 esityksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta. Asiantuntijaryhmä ehdotti, tosin varovaisesti, että Kelan tutkimusosasto mahdollisesti sijoitettaisiin Työterveyslaitoksen ohella Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskukseen, joka kehitettäisiin nykyisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Ehdotus sisältää ällistyttävän oletuksen: Kelan tutkimuksen käytäntöyhteydestä irrottaminen vahvistaisikin sen politiikka- ja käytäntörelevanssia.  Tällainen näkemys ei asetu muissa Pohjoismaissa omaksuttuihin sosiaalivakuutuksen kehittämispyrkimyksiin. Kelan hallinnoima sosiaaliturva muodostaa merkittävän osan maan sosiaalimenoista (20,5 %), joten sosiaalivakuutuksen ja etuusjärjestelmien tietoperusteisesta kehittämisestä ei ole varaa luopua.

Marketta Rajavaara
Johtava tutkija, professori
etunimi.sukunimi@kela.fi